Esteetön suunnittelu

Monesti pieneen tilaan suunniteltaessa tuntuu työläältä sovittaa rakennukseen invaympyrä. ”Invaympyrä”, eli pyörähdysympyrä. tarkoittaa halkaisijaltaan 1500 mm kokoista katkoviivoilla piirrettyä ympyrää, joka on sellainen tila, missä pyörätuolilla mahtuu kääntymään. Yleensä nämä mallinnetaan vähintäänkin pesutiloihin ja eteiseen.

invaympyrä pesuhuone
Pyörähdysympyrä pesuhuoneessa

Pyörähdysympyröiden lisäksi taloon suunnitellaan yleensä paikka (inva)luiskalle sisäänkäynnin yhteyteen. Varsinkin julkisissa rakennuksissa on tärkeää, että pääsy tiloihin on kaikille samanlainen. Omakotitaloissakin otetaan yhä enemmän esteettömyyttä huomioon jo heti suunnitteluvaiheessa, koska esteetön koti ei ole kalliimpi rakentaa kuin ahtaampikaan.

Mikäli talon käyttäjä on jo tiedossa, voidaan kalustesuunnittelussa kiinnittää myös lisää huomiota esteettömyyteen. Kaappien tulee olla sillä korkeudella, että niihin ylettyy pyörätuolista. Tasojen ja altaiden pitää olla sellaisia, että niiden alle mahtuvat pyörätuolissa istuvan jalat. Jos tarvitaan avustajaa esim. sänkyyn tai wc-istuimelle siirtymiseen, niin näille toimille pitää varata riittävästi tilaa.

Määräykset ja ohjeet esteettömästä suunnittelusta löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta F1.

Esteettömän ympäristön tärkeydestä ovat hyvänä esimerkkinä opiskelijan kokemukset alla olevalla videolla:

 

Miten pohjapiirros piirretään?

Miten pohjapiirros piirretään?

Olet selaillut talotehtaiden malleja ja löytänyt hyviä ideoita. Mikään malli ei kuitenkaan sellaisenaan ole mieluinen. Tonttiakaan ei vielä ole hankittuna, joten lupakuvia ei kannata teettää. Haluaisit kuitenkin jo palavasti päästä suunnittelemaan omaa kotia. Joko kaukaisena haaveena tai vähän ennakkoon. Miten pääsisi luonnostelussa alkuun?

Ensiksi kannattaa miettiä minkä kokoisen talosta haluaa. Onko 3mh+k+ph+s sopiva, vai halutaanko vielä esim. takkahuone, kodinhoitohuone tai varastotilaa. Talotehtaiden esitteistä voi katsella sopivia huonekokoja. Liian pieniksi huoneita ei kannata lähteä luonnostelemaan.

Pohjapiirroksen voi piirtää käsin tai jollakin netistä löytyvällä ilmaisohjelmalla. Ilmaisohjelmissa ei useinkaan ole valmiina mitään huonekaluja tms, joten niiden koot joudut tarkistamaan muualta. Peruskaappi on kokoa 60×60 cm. Käsin piirtäessä voit tehdä itsellesi ”piirustusobjekteja”. Piirrä viivottimen avulla läpi vaikkapa talokirjan sivuilta huonekaluja ja leikkaa ne irti paperista. Näin voit siirrellä niitä luonnoksesi päällä eri kohtiin.

Tee talosi pohjasta aluksi suorakaiteen muotoinen ja lisää mahdolliset erkkerit vasta sitten, kun huoneet ovat suurin piirtein halutuilla paikoilla. Peruspohja voisi olla esim. 9×12 metrin kokoinen. Talo piirretään sisämittojen mukaan. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla siis vielä tiedossa minkä paksuiset ulkoseinät taloon tulee.

Muista sijoittaa jokaiseen huoneeseen myös ovi. Oven koko on 90 – 100 cm. Sijoittele ensin vaikka huoneiden tunnukset paikolleen siihen järjestykseen kuin haluaisit niiden tulevan. Esimerkiksi talon oikeaan reunaan khh, sen yläpuolelle ph ja s. Näin pääset pikkuhiljaa alkuun huoneiden sijoittelussa.

Joskus pohjapiirroksen teko, kuten muukin työ tuntuu jäävän jumiin. Silloin kannattaa pitää tauko ja mahdollisesti aloittaa kokonaan uudelleen, uusilla ajatuksilla. Jostain pinttyneestä ideasta ei kannata pitää liian tiukasti kiinni, jos huomaa, että se ei käytännössä toimikaan. Jonkin verran pitää olla valmis tekemään kompromisseja, ettei kokonaiseuudesta tule kummallinen tai epäkäytännöllinen.

Hauskoja luonnosteluhetkiä! 🙂

Yritystalon saneeraus

Kesällä 2016 Arkson sai mielenkiintoisen projektin suunniteltavakseen. Lämmittämättömänä varastotilana toiminut n. 1600 neliömetrin suuruinen halli muutettaisiin Oulaisissa toimintansa aloittavan yrityksen tuotantotiloiksi. Tilat pitäisi eristää, tehdä niihin tulo- ja poistoilmanvaihto, toimistotilat ja sosiaalitilat.

Projekti aloitettiin eristyksen suunnittelulla. Halli on teräsrunkoinen ja seinät ovat betonielementeistä. Katto on huopaverhoiltu teräsristikkorakenteinen ja kattoa reunustaa 60º kulmassa oleva ikkunarivistö. Lattia on pintakäsitelty imubetonilaatta. Kovin paljon tietoa vanhoista rakenteista ei ollut saatavilla, kun suunnittelun alkaessa heinäkuussa kaupungin tekninen toimisto oli suljettuna eikä vanhoista piirustuksista ollut käytettävissä kuin pohja.

Kävimme paikan päällä mittaamassa hallin kantavien pilarien paikat ja koot sekä laskemassa ikkunat. Uusittavia ikkunoita hallissa oli yhteensä 139 kappaletta. Vanhat ikkunat uusitaan lämpölasi-ikkunoiksi ja samalla tiiveyttä parannetaan.

Seinien eristyksessä pohdittiin muutamia eri vaihtoehtoja. Yksi tapa, millä tällaisia hankkeita on toteutettu on uretaaniruiskutus. Seinien vierellä hallissa kulkivat kantavat pilarit, joten ruiskutuksen jälkeen olisi joka tapauksessa täytynyt seinä pinnoittaa näiden pilarien sisäpintaa pitkin. Seinien eristämisessä päädyttiin lopulta peltipintaisiin uretaanielementteihin, joilla saatiin pinnasta samalla siistin näköinen.

varastotilaa
Varastohalli ennen eristystä

Halli on suunniteltu vuonna 1982 ja suunnittelijana on toiminut Arkkitehtitoimisto Klemolat & Co, joka toimi Oulaisissa tuohon aikaan. Rakennuksen arkkitehtuuria haluttiin noudattaa mahdollisimman paljon alkuperäisen mukaan ja säilyttää joka suunnalta viistetyt nurkat, valoa tuovat ikkunarivistöt hallin yläosassa, nurkissa ja ikkunanpielissä sekä tiililaatalla verhoillut julkisivut. Seinän ylä- ja alareunoihin asennettiin mahdollisimman huomaamattomat tuuletusputket betonielementin ja uretaanielementin välisestä tuuletustilasta ulos.

halli-ulkoapain-ennen-remonttia

Seinän yläreunan ja ikkunan liitoskohta oli kriittisimpiä kohtia ulkovaipan eristyksessä. Ikkunaelementit sijaitsevat rungon ulkopuolella teräksisen kehikon varassa. Ikkunat päätettiin uusia ulkokautta laittamalla vanhojen elementtien tapaan uudet teräskehikkoon kiinni. Koneellisella ilmanvaihdolla ja ikkunanpielien tiivistyksen huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella huolehditaan siitä, etteivät ikkunat pääse huurtumaan eikä vesi kondensoitumaan niihin ja pahimmassa tapauksessa seinän väliin.

seinan-ja-ikkunan-liitos-ennen-eristysta
Seinän yläosan ja kattoristikon liitos

Kun pääsimme rakennusluvan hakuvaiheeseen asti, saimme kuulla, että kaavamääräykset tämän kyseisen korttelin osalla ovat sellaiset, ettei siihen saisi perustaa teollisuustiloja ilman poikkeuslupaa. Poikkeamislupaa varten tarvittiin myös samalla tontilla sijaitsevan päiväkodin osalta naapurin kuuleminen ja selvitys siitä, kuinka monta desibeliä ja minkälaista melua tehdas tulee tuottamaan. Särmäyskoneiden valmistajalta saimme tiedoksi, että yhden levytyöstökeskuksen maksimidesibelitaso on 110 dB ja niitä tulisi tilaan yhteensä kolme kappaletta. Kun desibelimittarilla tarkastettiin särmäyskoneen normaalisti tuottamaa ääntä, oli se noin 70 desibelin luokkaa. Laskelmat tehtiin kuitenkin suurimman mahdollisen desibelimäärän mukaan. Äänimäärä ei ylittänyt sallittuja arvoja ja laskelmat, selvitys toiminnasta, naapurin kuuleminen ja suunnitelmapiirustukset liitettiin poikkeamislupahakemukseen kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Hakemus pääsikin heti seuraavaan mahdolliseen kokoukseen ja päätös saatiin nopeasti. Iloksemme se oli myönteinen, joten projektia päästäisiin jatkamaan, kun päätös olisi valitusajan jälkeen lain voimainen.