Usein kysyttyjä kysymyksiä

Monetkaan ihmiset eivät tarvitse rakennussuunnittelijan palveluita kuin ehkä kerran elämässään, omaa taloa rakennuttaessaan. Siksi suunnittelijan työ ei monellekaan ole kovin tuttua. Koska työni on minusta mukavaa ja kerron siitä mielelläni, niin olen koostanut alle muutaman kysymyksen, joita minulta usein kysytään ja vähän vastauksiakin:

Tehdäänkö suunnitelmat millintarkasti?

Kyllä suunnitelmat tehdään millintarkasti, mutta ei se ole sen vaikeampaa kuin tehdä niitä suurpiirteisesti. Millit ovat vain numeroita. Jokaisella on työssään asioita, joita päivittäin tarvitsee ja silloin niitä ei ole vaikeaa muistaa. Omassa työssäni, kun täytyy muistaa paljon numeroita, niin niiden muistaminen ei tunnu enää kovin vaikealta.

Miksi rakennuslupa tarvitaan?

Rakennuslupaviranomainen pitää omalta osaltaan huolta siitä, että rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä asua. Yhdyskuntatekniikka, kuten tiet, viemärit ja valaistukset kuuluvat kunnan suunniteltaviksi ja niitä varten tarvitaan suunnitelmien, kaavan mukaista rakentamista. Kunnat keräävät rakennuslupa- ja kiinteistöveromaksuja, joilla ylläpidetään kunnallistekniikkaa. Myös viihtyvyydestä halutaan huolehtia järjestämällä asuminen siten, että kuntalaisten käyttöön jää yhteisiä virkistysalueita ja kaikilla on suurin piirtein samanlaiset rakennusoikeudet omille tonteilleen.

Kehtaanko näyttää omia suunnitelmiani tai kertoa ajatuksistani suunnittelijalle?

Vaikka olenkin kehittynyt aika hyväksi ajatustenlukijaksi oltuani asiakaspalveluammatissa pitkään, niin silti on hyvä aina kertoa toiveistaan suunniteltavan rakennuksen suhteen. Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Minua kiinnostaa se, että saan asiakkaan toiveet mahtumaan suunniteltuihin neliöihin ja toteutettua rakennusmääräysten mukaisesti. Rakennussuunnittelija ei ole mikään kriitikko, jonka tehtävänä on arvioida onko asiakkaan maku rakentamisen suhteen huono vai hyvä.

Mikä on ollut vaikeinta työssäsi?

Useimmin tulee ehkä vastaan sellainen vaikeus, että liian pieneen tilaan halutaan mahduttaa liian paljon toimintoja. Valmis suunnitelma on aina kompromissi erilaisista asioista, mitä taloon halutaan ja mitä siihen loppujen lopuksi sitten valitaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kantavat rakenteet, eristepaksuudet ja kaavamääräykset. Joskus on tullut vastaan tapauksia, joissa suunniteltu talo onkin ihan väärän tyyppinen alueen kaavamääräyksiin verrattuna. Esimerkiksi talon korkeutta ja kattokaltevuutta on voitu rajoittaa niin, ettei yläkertaan ole mahdollista rakentaa kaikkia niitä tiloja, mitä sinne olisi haluttu. Sellainen harmittaa joskus asiakkaan puolesta. Rakennusvalvonnasta saa kaikki tonttia koskevat määräykset ja siellä kannattaa käydä kysymässä neuvoja ja ohjeita vaikkapa jo ennen tontin ostamista. Myös suunnittelija voi selvittää nämä määräykset, mutta ei voi tietenkään asiakkaan puolesta päättää minkälaisen talon hän haluaa.

Voinko olla itse rakennushankkeeni pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja? Voinko piirtää piirustukset itse?

Se riippuu siitä, mitä olet rakentamassa ja minkälainen työkokemus sinulla on. Voit kysyä kuntasi rakennusvalvonnasta miten he arvioivat hankkeesi vaativuuden ja pätevyytesi toimia sen suunnittelijana tai työnjohtajana. Sillä onko piirustukset piirretty koneella vai käsin ei ole sinänsä merkitystä, kunhan ne on piirretty oikein. Vaikka rakentaisitkin itse, voi silti olla järkevää palkata vastaava työnjohtaja, jolta voit kysyä neuvoa tarvittaessa.

hupsis

Suunnittelijan työ

Minkälaista on suunnittelijan työ? Mistä suunnittelija saa ideoita malleihin? Miten asiakkaalle piirretään talo?

Ideoita minulle tulee oikeastaan koko ajan ja joka puolelta. Päässäni on saattanut olla jokin mietittävä kohta pohjapiirroksessa ja huomaan siihen sopivan ratkaisun tai painan muuten vain mieleeni mielenkiintoisia yksityiskohtia mistä tahansa näkemästäni rakennuksesta, lehdistä, tv-ohjelmista… Ja yhdistelen niitä sopiviksi kokonaisuuksiksi.

Ensimmäinen talo, jonka luonnostelin ihan muuten vain sai alkunsa siitä, että mietin, minkälaisen muunnelman omasta mummulastani voisi tehdä nykypäivään päivitettynä. Talo on nyt mallistossa nimellä Riihi, koska mummulaa kutsuttiin joskus Riihimäeksi, paikan nimen mukaan, kuten ennen oli tapana. Toisestakin mummulastani minulla on jo versio valmisteilla, mutta valitettavasti piirtäminen on vielä toistaiseksi hitaampaa kuin ideoiden tulviminen päähäni. Joskus olenkin sanonut, että suunnittelutyöstä 1% on inspiraatiota ja 99% perspiraatiota. 🙂 Piirtäminen sisältää paljon rutiininomaisia, millintarkkoja, toistuvia vaiheita, jotka on vain pakko tehdä. Ei voi vain roiskaista ideaa työmies-askin kanteen. Lisäksi on otettava huomioon rakentamismääräykset ja lopuksi aseteltava piirustukset arkille määräysten mukaan. Tulosteita on tehtävä uudelleen ja uudelleen, kun huomaa, että taas on jäänyt jokin piirustustaso tulostumatta, teksti on väärä, savupiippu/ovi/ikkuna puuttuu, EI30-merkintä ei erotu kunnolla, korkeusmerkki on jäänyt väärään paikkaan muutosten jälkeen… Pitäisi joku kerta laskea, montako klikkausta yhden talon piirtäminen vaatii. Joka tapauksessa lopputulos on aina jonkinlainen kompromissi. Välttämättä päässä hyvältä näyttänyt idea ei olekaan sitä paperilla. 😉 Tai ratkaisut vaativat esim. ylä- ja alakerran yhteensovittamista siten, että joistakin ajatuksista on pakko hieman tinkiä. Joskus ne muuttuvat kyllä paremmiksikin, kuin alkuperäinen!

Kun taloa aletaan suunnitella asiakkaan tilauksesta on idean pohjana asiakkaan haastattelu ja usein myös hänen tuomansa oma pohja-/julkisivumalli. Ideoita voidaan yhdistellä useasta mieluisesta vaihtoehdosta. Lähtökohtia ovat mm. tontin kaavamääräykset, tulevan talon koko ja budjetti, makuuhuoneiden lukumäärä ja toiveet huonejärjestyksestä, esim. haluaako kodinhoitohuoneesta käynnin pesutiloihin ja ulos, vai onko se mieluummin erillinen tila, josta ei ole läpikulkua. Suunnittelussa pyritään tekemään talosta käytännöllinen ja toimiva, rakennusmääräykset täyttävä ja asiakkaan toiveiden mukainen. Parasta ja antoisinta työssä onkin, kun pidemmän pohdinnan jälkeen hoksaa jonkin ratkaisun pohjapiirroksessa olleeseen pulmaan ja ratkaisu tuntuu myös asiakkaasta mieluiselta.

Korjausrakentamisen suunnittelussa tärkeimmässä osassa on rakennusfysiikka. Korjaustarve voi lähteä tilojen laajentamisesta, järkeistämisestä tai peruskorjaamisesta. Lopputuloksena ei yleensä tavoitella uutta vastaavaa, vaan vanhaa kunnioittaen pyritään integroimaan uudet halutut asiat rakennukseen. Rakennusfysiikalla tarkoitetaan sitä, ettei uuden rakentamisella pilata vanhaa asentamalla esim. liitoksia niin, että kosteus ja lämpö alkavat siirtymään paikkoihin, mihin ne eivät kuulu. Tärkeää on myös, että taloa huolletaan ja ylläpidetään oikein, jolloin rakennus säilyy paitsi rahalliselta arvoltaan niin myös sisäilman osalta parempana.

Suunnittelijana en halua jyrätä asiakkaan toiveita omilla mielipiteilläni tai arkkitehtoonisilla näkemyksilläni. Jotkut asiat tosin on pakko toteuttaa rakennusfysiikan tai -määräysten mukaan, mutta minulle eniten iloa tuo se, jos olen neuvoillani pystynyt auttamaan rakentajaa säästämään aikaa, vaivaa, rahaa sekä luontoa ja saamaan itselleen mieluisan asunnon.

Witten_Gute-Laune-Haus
Hyvän tuulen talo, Witten, Saksa