Tarvitsenko hankkeelleni rakennusluvan?

Kaikkein helpointa on soittaa paikalliseen rakennusvalvontavirastoon ja kysyä. Useat kunnat kuuluvat nykyään myös netissä toimivaan Lupapiste-palveluun. Sitä kautta voi jättää viranomaiselle neuvontapyynnön tai itse alustavasti katsoa tarvitaanko lupaa.

lupapiste

Yleensä lupa tarvitaan asemakaava-alueella yli 7m2 kokoisille pysyville rakennuksille. Kaava-alueen ulkopuolella voi olla sallittua rakentaa 30 m2 kokoinen kylmä piharakennus ilmoitusmenettelyllä.

Mitä eroa sitten on rakennusluvalla, toimenpideluvalla, ilmoituksella? Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta ja se tarvitaan kaikkeen uudisrakentamiseen sekä isompiin peruskorjaushankkeisiin. Toimenpidelupa on hieman kevyempi menettely, joskin siihen tarvitaan myös liitteeksi tarvittavat piirustukset ja hankkeelle pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Toimenpideluvalla rakennetaan esim: mastot, linjasaneeraukset, mainoslaitteet ja julkisivumuutokset. Toimenpidelupa on voimassa 3 vuotta.
Toimenpidemoitus rakennusvalvontaan tehdään esim: maalämpökaivosta, aidasta tai grillikatoksesta. Käytännöt saattavat vaihdella hieman kuntakohtaisesti ja riippuen siitä minkälaiset kaavamääräykset tontilla on.

lupapiste2

Sitten on vielä suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa. Suunnittelutarveratkaisu tehdään alueille, joilla ei ole vielä valmista kaavaa. Asiaa käsittelee yleensä rakennusvalvontaviranomaisen lisäksi ympäristölautakunta. Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan asiasta seuraavaa: ”Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan sellaista aluetta, jolla jo tapahtuneen rakentamisen tai alueen muiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Rakentaminen voi lisäksi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa.” Luvan saaminen voi kestää hieman normaalia kauemmin, riippuen siitä kuinka usein lautakunta kokoontuu. Luvan hakumenettelyssä asiakkaan kannalta ei ole suurta eroa, ainoastaan hakemus tehdään eri lomakkeelle. Joskus voidaan tarvita tarkempia selvityksiä tulevasta toiminnasta, jos rakennetaan tiloja vaikkapa yritykselle.
Poikkeamispäätös tehdään yleensä kaupunginhallituksen tai teknisen lautakunnan kokouksessa. Asian esittelee rakennustarkastaja. Poikkeaminen tarkoittaa siis kaavasta poikkeamista. Voidaan haluta rakentaa enemmän neliöitä kuin tontille on sallittua rakentaa, rakentamisalueen ulkopuolelle (esim. lähemmäs rantaa) tai toiminta voi olla kaavassa asetetusta alueelle suunnitellusta toiminnasta poikkeavaa. Pienet poikkeukset myöntää oma kunta, isommat käsitellään ELYssä.

Kun rakennukselle on haettu lupa ja se on rakennettu, se merkitään erilaisiin rekistereihin. Suomessa ylläpidetään kiinteistötietojärjestelmää, väestötietojärjestelmää ja erilaisia karttapalveluja. Kaikki rakennukset, tontit ja niiden asukkaat ja omistajien tiedot ovat löydettävissä tietojärjestelmistä. Kenellä tahansa ei ole niihin pääsyä, vaan ainoastaan työtehtävissä tietoja tarvitsevat saavat tunnukset niihin. Suomessa on totuttu siihen, että tieto on löydettävissä ja saatavilla helposti, mutta jos rakennuksista ja hankkeista ei ilmoiteltaisi yhtään minnekään jäisivät tiedot pikkuhiljaa pois rekistereistä ja niiden hallinta tulisi melkoisen hankalaksi ja sitä kautta kalliiksikin.

helsinkikartta

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Monetkaan ihmiset eivät tarvitse rakennussuunnittelijan palveluita kuin ehkä kerran elämässään, omaa taloa rakennuttaessaan. Siksi suunnittelijan työ ei monellekaan ole kovin tuttua. Koska työni on minusta mukavaa ja kerron siitä mielelläni, niin olen koostanut alle muutaman kysymyksen, joita minulta usein kysytään ja vähän vastauksiakin:

Tehdäänkö suunnitelmat millintarkasti?

Kyllä suunnitelmat tehdään millintarkasti, mutta ei se ole sen vaikeampaa kuin tehdä niitä suurpiirteisesti. Millit ovat vain numeroita. Jokaisella on työssään asioita, joita päivittäin tarvitsee ja silloin niitä ei ole vaikeaa muistaa. Omassa työssäni, kun täytyy muistaa paljon numeroita, niin niiden muistaminen ei tunnu enää kovin vaikealta.

Miksi rakennuslupa tarvitaan?

Rakennuslupaviranomainen pitää omalta osaltaan huolta siitä, että rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä asua. Yhdyskuntatekniikka, kuten tiet, viemärit ja valaistukset kuuluvat kunnan suunniteltaviksi ja niitä varten tarvitaan suunnitelmien, kaavan mukaista rakentamista. Kunnat keräävät rakennuslupa- ja kiinteistöveromaksuja, joilla ylläpidetään kunnallistekniikkaa. Myös viihtyvyydestä halutaan huolehtia järjestämällä asuminen siten, että kuntalaisten käyttöön jää yhteisiä virkistysalueita ja kaikilla on suurin piirtein samanlaiset rakennusoikeudet omille tonteilleen.

Kehtaanko näyttää omia suunnitelmiani tai kertoa ajatuksistani suunnittelijalle?

Vaikka olenkin kehittynyt aika hyväksi ajatustenlukijaksi oltuani asiakaspalveluammatissa pitkään, niin silti on hyvä aina kertoa toiveistaan suunniteltavan rakennuksen suhteen. Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Minua kiinnostaa se, että saan asiakkaan toiveet mahtumaan suunniteltuihin neliöihin ja toteutettua rakennusmääräysten mukaisesti. Rakennussuunnittelija ei ole mikään kriitikko, jonka tehtävänä on arvioida onko asiakkaan maku rakentamisen suhteen huono vai hyvä.

Mikä on ollut vaikeinta työssäsi?

Useimmin tulee ehkä vastaan sellainen vaikeus, että liian pieneen tilaan halutaan mahduttaa liian paljon toimintoja. Valmis suunnitelma on aina kompromissi erilaisista asioista, mitä taloon halutaan ja mitä siihen loppujen lopuksi sitten valitaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kantavat rakenteet, eristepaksuudet ja kaavamääräykset. Joskus on tullut vastaan tapauksia, joissa suunniteltu talo onkin ihan väärän tyyppinen alueen kaavamääräyksiin verrattuna. Esimerkiksi talon korkeutta ja kattokaltevuutta on voitu rajoittaa niin, ettei yläkertaan ole mahdollista rakentaa kaikkia niitä tiloja, mitä sinne olisi haluttu. Sellainen harmittaa joskus asiakkaan puolesta. Rakennusvalvonnasta saa kaikki tonttia koskevat määräykset ja siellä kannattaa käydä kysymässä neuvoja ja ohjeita vaikkapa jo ennen tontin ostamista. Myös suunnittelija voi selvittää nämä määräykset, mutta ei voi tietenkään asiakkaan puolesta päättää minkälaisen talon hän haluaa.

Voinko olla itse rakennushankkeeni pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja? Voinko piirtää piirustukset itse?

Se riippuu siitä, mitä olet rakentamassa ja minkälainen työkokemus sinulla on. Voit kysyä kuntasi rakennusvalvonnasta miten he arvioivat hankkeesi vaativuuden ja pätevyytesi toimia sen suunnittelijana tai työnjohtajana. Sillä onko piirustukset piirretty koneella vai käsin ei ole sinänsä merkitystä, kunhan ne on piirretty oikein. Vaikka rakentaisitkin itse, voi silti olla järkevää palkata vastaava työnjohtaja, jolta voit kysyä neuvoa tarvittaessa.

hupsis

Rakennusluvan hakeminen

Rakennushanke alkaa useimmiten sopivan tontin valinnalla. Ennen kuin tontille alkaa suunnitella rakennusta on hyvä varmistaa paikkakunnan rakennusvalvonnasta kaavamääräykset. Niissä voidaan määrätä esim. talon kattokaltevuus, väri, kerrosten lukumäärä ja pinta-alat.

Tonttia valitessa on usein jo mielessä minkälainen talo tontille sopisi. Huomioidaan ilmansuunnat, näköalat ja mitä toimintoja tontille tulee. Heti tontin valinnan jälkeen on hyvä olla yhteydessä suunnittelijaan ja käydä hänen kanssaan paikan päällä. Suunnittelijalta voi saada vielä jonkin uuden ajatuksen, mitä kannattaa talon sijoittelussa ja pohjapiirustuksessa ottaa huomioon. Suunnitteluun kannattaa varata tarpeeksi aikaa. Talosta voi teettää useammat luonnokset ja miettiä kaikki asiat mahdollisimman valmiiksi. Se säästää aikaa ja kustannuksia rakentamisvaiheessa.

Kun piirustukset ovat valmiit, haetaan rakennuslupaa. Hakukäytännöt vaihtelevat hieman paikkakunnittain. Yleisesti ottaen kuitenkin aina tarvitaan vähintään asemapiirros, pohjapiirros, julkisivut ja yleisleikkaus sekä hankkeen vaativuuden mukaan sopiva pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Omakotitalohankkeessa se voi olla joko rakennusinsinööri, rakennusmestari tai arkkitehti.