Mitä papereita tarvitsen rakennuslupahakemukseen ja miten se täytetään?

Rakennuslupahakemukseen tarvitset piirustusten lisäksi joko sähköisen tai paperisen rakennuslupahakemuksen. Isommilla paikkakunnilla on yleensä käytössä joko Lupapiste.fi -palvelu tai kunnan oma sähköinen järjestelmä. Pienemmillä paikkakunnilla hakemus jätetään paperisena ja piirustukset sähköpostilla rakennusvalvontaan. Hakemuslomakkeet voi täyttää rakennushankkeeseen ryhtyvä itse tai sitten ne voi täyttää esimerkiksi pääsuunnittelija. Allekirjoituksen hakemukseen laittavat sekä pääsuunnitelija että rakennushankkeeseen ryhtyvä itse.

Omalla paikkakunnallani ilmoitus jätetään vielä paperisena ja täytettävät lomakkeet ovat: rakennuslupahakemus, RH1-tilastolomake, vastaavan työnjohtajan hakemus ja tarvittaessa naapurin kuuleminen.

Oulaisissa rakennuslupahakemuslomakkeet näyttävät tältä:

Rakennuslupahakemus

Rakennuslupahakemus
Rakennuslupahakemus, sivu 1
Rakennuslupahakemus
Rakennuslupahakemus, sivu 2

Tarvittavat liitteet ovat piirustusten lisäksi selvitys rakennuspaikan hallinnasta sekä karttaote ja kaavaote, johon rakennuspaikka on merkitty. Nämä saat yleensä kunnalta, kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ). On tärkeää, että kiinteistötietojärjestelmään merkitty tontin omistaja on sama kuin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai sitten tontin hallinnasta on olemassa esimerkiksi vuokrasopimus tai kauppakirja.

RH1-rakennushankeilmoitus

Rakennushankeilmoitus, RH1-lomake
Rakennushankeilmoitus, RH1-lomake

Rakennushankeilmoitus on tilastolomake, jonka tiedot tallennetaan valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään (VTJ). Järjestelmässä on tiedot suomalaisesta rakennuskannasta, pinta-aloista, tilavuuksista ja siitä kuka minkäkin rakennuksen omistaa.

Selvitys naapurin kuulemisesta

Naapurin kuuleminen
Naapurin kuuleminen

Kaupunkialueilla on yleensä tapana kysyä myös naapurin mielipidettä ja tiedottaa heille viereiselle tontille tulevasta rakennuksesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvä käy yleensä itse hakemassa rajanaapurien allekirjoitukset selvitys naapurien kuulemisesta-lomakkeelle. Kun naapurien allekirjoituksia pyydetään on hyvä olla mukana piirustukset tontille tulevasta rakennuksesta.

Lupapiste

Mikäli hakemus tehdään sähköisesti, kaikki samat tiedot kuin ylläolevilla lomakkeilla syötetään esimerkiksi Lupapiste-palveluun.

Lupapiste
Lupapiste

Vastaavan työnjohtajan hakemus

Rakennusluvan hakemisen yhteydessä tai viimeistään ennen kuin rakentaminen aloitetaan, pitää hankkeelle nimetä vastaava työnjohtaja. Hän on yleensä koulutukseltaan rakennusmestari tai rakennusinsinööri. Jos rakennukseen tulee vesijohto ja/tai ilmanvaihto on hankkeelle nimettävä myös kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakennustyön johtaja sekä kiinteistön ilmanvaihtolaitteiston rakennustyön johtaja. (KVV-työnjohtaja, IV-työnjohtaja). Koulutukseltaan KVV-/IV-työnjohtaja on yleensä talotekniikan (LVI) insinööri. Näiden työnjohtajien hakemukset toimitetaan saman näköisellä lomakkeella:

Vastaava työnjohtaja
Vastaavan työnjohtajan ilmoitus

Kaikkien hakemuslomakkeiden täyttämiseen voit aina pyytää apua tai neuvoja rakennusvalvonnasta!

Tarvitsenko hankkeelleni rakennusluvan?

Kaikkein helpointa on soittaa paikalliseen rakennusvalvontavirastoon ja kysyä. Useat kunnat kuuluvat nykyään myös netissä toimivaan Lupapiste-palveluun. Sitä kautta voi jättää viranomaiselle neuvontapyynnön tai itse alustavasti katsoa tarvitaanko lupaa.

lupapiste

Yleensä lupa tarvitaan asemakaava-alueella yli 7m2 kokoisille pysyville rakennuksille. Kaava-alueen ulkopuolella voi olla sallittua rakentaa 30 m2 kokoinen kylmä piharakennus ilmoitusmenettelyllä.

Mitä eroa sitten on rakennusluvalla, toimenpideluvalla, ilmoituksella? Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta ja se tarvitaan kaikkeen uudisrakentamiseen sekä isompiin peruskorjaushankkeisiin. Toimenpidelupa on hieman kevyempi menettely, joskin siihen tarvitaan myös liitteeksi tarvittavat piirustukset ja hankkeelle pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Toimenpideluvalla rakennetaan esim: mastot, linjasaneeraukset, mainoslaitteet ja julkisivumuutokset. Toimenpidelupa on voimassa 3 vuotta.
Toimenpidemoitus rakennusvalvontaan tehdään esim: maalämpökaivosta, aidasta tai grillikatoksesta. Käytännöt saattavat vaihdella hieman kuntakohtaisesti ja riippuen siitä minkälaiset kaavamääräykset tontilla on.

lupapiste2

Sitten on vielä suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa. Suunnittelutarveratkaisu tehdään alueille, joilla ei ole vielä valmista kaavaa. Asiaa käsittelee yleensä rakennusvalvontaviranomaisen lisäksi ympäristölautakunta. Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan asiasta seuraavaa: ”Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan sellaista aluetta, jolla jo tapahtuneen rakentamisen tai alueen muiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Rakentaminen voi lisäksi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa.” Luvan saaminen voi kestää hieman normaalia kauemmin, riippuen siitä kuinka usein lautakunta kokoontuu. Luvan hakumenettelyssä asiakkaan kannalta ei ole suurta eroa, ainoastaan hakemus tehdään eri lomakkeelle. Joskus voidaan tarvita tarkempia selvityksiä tulevasta toiminnasta, jos rakennetaan tiloja vaikkapa yritykselle.
Poikkeamispäätös tehdään yleensä kaupunginhallituksen tai teknisen lautakunnan kokouksessa. Asian esittelee rakennustarkastaja. Poikkeaminen tarkoittaa siis kaavasta poikkeamista. Voidaan haluta rakentaa enemmän neliöitä kuin tontille on sallittua rakentaa, rakentamisalueen ulkopuolelle (esim. lähemmäs rantaa) tai toiminta voi olla kaavassa asetetusta alueelle suunnitellusta toiminnasta poikkeavaa. Pienet poikkeukset myöntää oma kunta, isommat käsitellään ELYssä.

Kun rakennukselle on haettu lupa ja se on rakennettu, se merkitään erilaisiin rekistereihin. Suomessa ylläpidetään kiinteistötietojärjestelmää, väestötietojärjestelmää ja erilaisia karttapalveluja. Kaikki rakennukset, tontit ja niiden asukkaat ja omistajien tiedot ovat löydettävissä tietojärjestelmistä. Kenellä tahansa ei ole niihin pääsyä, vaan ainoastaan työtehtävissä tietoja tarvitsevat saavat tunnukset niihin. Suomessa on totuttu siihen, että tieto on löydettävissä ja saatavilla helposti, mutta jos rakennuksista ja hankkeista ei ilmoiteltaisi yhtään minnekään jäisivät tiedot pikkuhiljaa pois rekistereistä ja niiden hallinta tulisi melkoisen hankalaksi ja sitä kautta kalliiksikin.

helsinkikartta