Asiaa autopaikoista

Asemapiirroksessa esitetään pihan toiminnot ja rakennusten sijainnit tontilla. Tärkeä tontille suunniteltava asia ovat myös autopaikat. Autopaikalta täytyy nykymääräysten mukaan päästä peruuttamaan pois, ilman että täytyy peruuttaa suoraan tielle. Aina näin ei ole ollut, ja on olemassa vielä paljon kohteita, joissa autopaikan sijoittelu olisi voinut onnistua paremmin. Autopaikan taakse tarvitaan 7 metriä tilaa peruuttamista ja auton kääntämistä varten.

autokatos
Autokatos, piirtäjä Arkson

Parkkiruudun virallinen koko on leveydeltään 2,5 metriä ja pituudeltaan 5 metriä. Ei yhtään liikaa tilaa, ainakaan ovien aukaisemista ajatellen! Monella kaupalla onkin käytössä leveämpiä perhepaikkoja ja invapaikkoja liikuntaesteisille. Invapaikan leveys on 3,6 metriä. Se on tila, jossa auton oven pystyy avaamaan sivulle, ilman että kolhii muita autoja.

Invapaikka
Invapaikka. Kuvan lähde: Rakennustieto

 

Minkäkokoinen autokatos tai autotalli sitten kannattaisi omakotitalon pihalle rakentaa? Oman auton vaatiman tilan lisäksi on hyvä miettiä ainakin yksi vieraspaikka ja säilytystilaa polkupyörille, työkaluille ja vaikkapa ruohonleikkurille. Autotallin sisäleveyden olisi hyvä olla ainakin 4,2 metriä ja pituutta sen verran, että auton taakse mahtuu ottamaan peräkontista tavaroita, mielellään 1,5 metriä ja etupuolelle tilaa kulkemiselle ja varastoinnille saman verran, eli sisäpituudeksi tulisi 6,5 – 8 metriä.

Autokatos voi olla vähän kapeampi. Suositeltavat vähimmäismitat yhden auton katokselle ovat 2,8 x 6,5 metriä.

violetti auto

Mittojen ja käytettävyyden lisäksi autosuojien sijoitteluun vaikuttavat materiaalit ja palomääräykset. Mikäli autosuoja halutaan sijoittaa lähemmäs kuin 4 metriä asuinrakennuksesta, tulee lähin seinä osastoida EI30 rakenteella. EI30 tarkoittaa, että palotilanteessa tämä seinä kestää paloa 30 minuuttia. (Eli rakenteeseen ei synny halkeamia tai aukkoja ja lämpötilaa pysyy rakenteen toisella puolella alle 100 asteen.) Yleensä tämä toteutetaan joko levyttämällä tuplakipsilevyllä yksi seinä vesikatteeseen asti (eli myös kattoristikon kylkeen tulee tuplakipsilevytys) tai autosuojan yläpohjaan laitetaan tuplakipsilevyt. Palokatkoissa ei kannata säästellä. Puoli tuntia on lyhyt aika havaita palo, hälyttää apua ja pelastaa se, mitä pelastettavissa on!

Lisää virallista tietoa autosuojien suunnittelemista löydät esim. tästä RT-kortista.

Omakotitalon rakennesuunnittelu

Omakotitalon rakennesuunnittelu

Kun talon lupakuvat ovat valmiit ja useimmiten lupakin haettu, on aika tehdä rakennepiirustukset. Luonnosteluvaiheessa talo piirretään yleensä sisämitoilla. Silloin ei ole väliä tulevalla seinäpaksuudella: huoneiden koko ja talon rakennusoikeudellinen kerrosala pysyvät samana.

Tontille tehdyn pohjatutkimuksen perusteella valitaan perustamistapa. Normaali antura- ja sokkeliperustus sopii hyvin kantavalle maaperälle. Pehmeämmälle maalle voidaan käyttää esimerkiksi paaluperustusta.

Perustusleikkauskuvasta selviää minkälaista perustamistapaa aiotaan käyttää ja miten perustus sijoittuu suhteessa ulkoseinään. Leikkauskuvassa esitetään myös mm. perustusten raudoitus.

perustusleikkaus

Perustusten mittapiirustuksessa kuvataan perustus ”ylhäältä päin” ja annetaan sen tarkat mitat. Mittatarkkuus on erityisen tärkeää, jos talo rakennetaan elementeistä. Seinälementtien on sovittava millilleen perustusten päälle, kun ne tuodaan tontille. Tähän piirustukseen merkitään myös ulkoterassien ja katosten pilarit.

perustusmitat

Mittapohjaan merkitään väliseinien paikat ja usein myös savuhormin sijainti. Väliseinien mitat esitetään ”jatkuvana mitoituksena”, eli uusi mitta alkaa aina siitä, mihin vanha päättyy. Näin väliseinien paksuus ei vaikuta tähän mitoitukseen. Tähän kuvaan voidaan merkitä näkyviin myös seinän runkotolppien paikat.

Rakennukset mitoitetaan yleensä moduulimittaan. Se tarkoittaa, että kaikki mitat ovat mielellään jaollisia kolmella. Harkot ovat sauman kanssa 300 mm, puiset pystykoolaukset ulkoseiniin laitetaan 600 mm jaolla, kipsilevyt ovat 1200 mm leveitä… Ikkunoiden ja ovien sijainti pyritään mitoittamaan mahdollisuuksien mukaan niin, että se sopisi tähän moduulimittaan.

Rakennepiirustuksia ja detaljikuvia tehdään talosta tarpeen mukaan. Mitä monimuotoisempi talo on, sitä enemmän niitä tarvitaan. Erityisesti huomioidaan pilarien ja palkkien sijoitus, koot ja  kantavuudet.

Kattotasokuvasta selviää mm. kattoristikoiden sijainti. Puiset kattoristikot sijoitetaan yleensä 1200 mm tai 900 mm jaolla. Ristikkojaottelussa otetaan huomioon esimerkiksi savuhormin paikka, ettei kattoristikko tule savupiipun kohdalle.

kattotaso

Kattoristikkokaaviosta selviävät kattoristikon mitat ja muoto sekä kattokaltevuus ja mahdolliset loveukset alapaarteeseen. Varsinaiset kattoristikkopiirustukset ovat erikoissuunnittelua ja tulevat yleensä ristikkotehtailta. Niissä otetaan huomioon ristikon sauvojen veto- ja puristuskuormitukset ja mahdollinen nurjahdustuenta.

Yleisimpiä detaljikuvia on räystäsdetalji. Se on leikkauskuva katon ja seinän liitoskohdasta. Kuvassa näkyvät räystäslaudat, katon materiaalikerrrokset, seinän materiaalikerrokset ja miten katto liittyy seinän yläosaan. Kuvassa esitetään myös tuuletusväli ja yläpohjan eristepaksuus.

räystäsdetalji

Muita rakennekuvia ovat esimerkiksi märkätilojen leikkauskuvat, nurkkadetaljit ja muut seinien liitoskohdat.

Esteetön suunnittelu

Monesti pieneen tilaan suunniteltaessa tuntuu työläältä sovittaa rakennukseen invaympyrä. ”Invaympyrä”, eli pyörähdysympyrä. tarkoittaa halkaisijaltaan 1500 mm kokoista katkoviivoilla piirrettyä ympyrää, joka on sellainen tila, missä pyörätuolilla mahtuu kääntymään. Yleensä nämä mallinnetaan vähintäänkin pesutiloihin ja eteiseen.

invaympyrä pesuhuone
Pyörähdysympyrä pesuhuoneessa

Pyörähdysympyröiden lisäksi taloon suunnitellaan yleensä paikka (inva)luiskalle sisäänkäynnin yhteyteen. Varsinkin julkisissa rakennuksissa on tärkeää, että pääsy tiloihin on kaikille samanlainen. Omakotitaloissakin otetaan yhä enemmän esteettömyyttä huomioon jo heti suunnitteluvaiheessa, koska esteetön koti ei ole kalliimpi rakentaa kuin ahtaampikaan.

Mikäli talon käyttäjä on jo tiedossa, voidaan kalustesuunnittelussa kiinnittää myös lisää huomiota esteettömyyteen. Kaappien tulee olla sillä korkeudella, että niihin ylettyy pyörätuolista. Tasojen ja altaiden pitää olla sellaisia, että niiden alle mahtuvat pyörätuolissa istuvan jalat. Jos tarvitaan avustajaa esim. sänkyyn tai wc-istuimelle siirtymiseen, niin näille toimille pitää varata riittävästi tilaa.

Määräykset ja ohjeet esteettömästä suunnittelusta löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta F1.

Esteettömän ympäristön tärkeydestä ovat hyvänä esimerkkinä opiskelijan kokemukset alla olevalla videolla:

 

Miten pohjapiirros piirretään?

Miten pohjapiirros piirretään?

Olet selaillut talotehtaiden malleja ja löytänyt hyviä ideoita. Mikään malli ei kuitenkaan sellaisenaan ole mieluinen. Tonttiakaan ei vielä ole hankittuna, joten lupakuvia ei kannata teettää. Haluaisit kuitenkin jo palavasti päästä suunnittelemaan omaa kotia. Joko kaukaisena haaveena tai vähän ennakkoon. Miten pääsisi luonnostelussa alkuun?

Ensiksi kannattaa miettiä minkä kokoisen talosta haluaa. Onko 3mh+k+ph+s sopiva, vai halutaanko vielä esim. takkahuone, kodinhoitohuone tai varastotilaa. Talotehtaiden esitteistä voi katsella sopivia huonekokoja. Liian pieniksi huoneita ei kannata lähteä luonnostelemaan.

Pohjapiirroksen voi piirtää käsin tai jollakin netistä löytyvällä ilmaisohjelmalla. Ilmaisohjelmissa ei useinkaan ole valmiina mitään huonekaluja tms, joten niiden koot joudut tarkistamaan muualta. Peruskaappi on kokoa 60×60 cm. Käsin piirtäessä voit tehdä itsellesi ”piirustusobjekteja”. Piirrä viivottimen avulla läpi vaikkapa talokirjan sivuilta huonekaluja ja leikkaa ne irti paperista. Näin voit siirrellä niitä luonnoksesi päällä eri kohtiin.

Tee talosi pohjasta aluksi suorakaiteen muotoinen ja lisää mahdolliset erkkerit vasta sitten, kun huoneet ovat suurin piirtein halutuilla paikoilla. Peruspohja voisi olla esim. 9×12 metrin kokoinen. Talo piirretään sisämittojen mukaan. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla siis vielä tiedossa minkä paksuiset ulkoseinät taloon tulee.

Muista sijoittaa jokaiseen huoneeseen myös ovi. Oven koko on 90 – 100 cm. Sijoittele ensin vaikka huoneiden tunnukset paikolleen siihen järjestykseen kuin haluaisit niiden tulevan. Esimerkiksi talon oikeaan reunaan khh, sen yläpuolelle ph ja s. Näin pääset pikkuhiljaa alkuun huoneiden sijoittelussa.

Joskus pohjapiirroksen teko, kuten muukin työ tuntuu jäävän jumiin. Silloin kannattaa pitää tauko ja mahdollisesti aloittaa kokonaan uudelleen, uusilla ajatuksilla. Jostain pinttyneestä ideasta ei kannata pitää liian tiukasti kiinni, jos huomaa, että se ei käytännössä toimikaan. Jonkin verran pitää olla valmis tekemään kompromisseja, ettei kokonaiseuudesta tule kummallinen tai epäkäytännöllinen.

Hauskoja luonnosteluhetkiä! 🙂

Pohjapiirustuksen mitoitus

Suunnittelijan päässä on yleensä monta mittaa ja numeroa, kun taloa piirretään. Tässä tekstissä muutamia niistä 🙂

Taloa aletaan suunnittelemaan yleensä sisämitoilla. Näin huoneiden koot ja talon kerrosala pysyvät samana ulkoseinän paksuudesta riippumatta.

Asuinhuoneen minimikoko on 7 m². Huoneessa tulee olla ikkuna, jossa valoaukon pinta-ala on vähintään 10% huoneen pinta-alasta. Silloin huone on tarpeeksi viihtyisä, jotta sitä voi käyttää esim. yhden henkilön makuuhuoneena.

Esteettömyysmääräysten mukaan talossa tulee pystyä liikkumaan myös pyörätuolilla tai rollaattorilla. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että ainakin yhteen vessaan tai pesuhuoneeseen, jossa on pönttö, tulee piirtää invaympyrä. Ympyrä on halkaisijaltaan 1500 mm eikä se saa mennä esimerkiksi wc-pöntön säiliön päältä, vaan se tarkoittaa tilaa, jossa pyörätuolilla liikkuvan tulee todellisuudessa pystyä kääntymään. Invaympyrä piirretään yleensä myös eteiseen ja tarvittaessa muihinkin huoneisiin.

kylppari

Wc-tiloissa olisi hyvä jättää pöntön eteen 60 cm tilaa ja huomioida ettei pönttö tule oviaukon eteen.

Makuuhuoneessa parisängylle jätetään tilaa molemmin puolin, että sängyn pystyy petaamaan. Kapeamman sängyn voi piirtää myös seinään kiinni.

Ovi- ja ikkuna-aukoissa huomioidaan karmin vaatima tila. Toki on myös erikoisikkunoita, joihin karmia ei laiteta, mutta nämä ovat poikkeuksia.

Kulkureittien leveyden tulisi olla vähintään 900 mm ja jos ajatellaan että kyseisessä kohdassa pitäisi kahden ihmisen mahtua ohittamaan toisensa, tulisi leveyden olla vähintään 1200 mm.

Portaiden suunnittelussa on omat määräyksensä nousulle ja etenemälle. Yleensä nousu on noin 19 cm ja etenemä, eli portaan syvyys 25 cm. Portaat vievät pohjapiirroksesta melko ison tilan, mikä on hyvä ottaa suunnitelmissa huomioon.

portaat

Korjausrakentamisessa joitakin määräyksiä sovelletaan sen mukaan, miten ne järkevästi taloon sopivat ja mitkä ovat asukkaiden tarpeet. Asukkaiden turvalliset ja terveelliset olosuhteet tulee siinäkin tietysti huomioida.

Kaiken kaikkiaan pieneenkin tilaan voidaan saada toimiva asunto, silloin pitää vain tarkoin miettiä, mitä tarvitaan ja mitä voidaan jättää pois. Useinkin asuessa huomaa, että joku suunnitteluvaiheessa arveluttanut seikka onkin ihan toimiva ja taloahan voi aina sisustaa uusiksi, kun saa uusia ideoita ja trendit vaihtuvat.

Yritystalon saneeraus

Kesällä 2016 Arkson sai mielenkiintoisen projektin suunniteltavakseen. Lämmittämättömänä varastotilana toiminut n. 1600 neliömetrin suuruinen halli muutettaisiin Oulaisissa toimintansa aloittavan yrityksen tuotantotiloiksi. Tilat pitäisi eristää, tehdä niihin tulo- ja poistoilmanvaihto, toimistotilat ja sosiaalitilat.

Projekti aloitettiin eristyksen suunnittelulla. Halli on teräsrunkoinen ja seinät ovat betonielementeistä. Katto on huopaverhoiltu teräsristikkorakenteinen ja kattoa reunustaa 60º kulmassa oleva ikkunarivistö. Lattia on pintakäsitelty imubetonilaatta. Kovin paljon tietoa vanhoista rakenteista ei ollut saatavilla, kun suunnittelun alkaessa heinäkuussa kaupungin tekninen toimisto oli suljettuna eikä vanhoista piirustuksista ollut käytettävissä kuin pohja.

Kävimme paikan päällä mittaamassa hallin kantavien pilarien paikat ja koot sekä laskemassa ikkunat. Uusittavia ikkunoita hallissa oli yhteensä 139 kappaletta. Vanhat ikkunat uusitaan lämpölasi-ikkunoiksi ja samalla tiiveyttä parannetaan.

Seinien eristyksessä pohdittiin muutamia eri vaihtoehtoja. Yksi tapa, millä tällaisia hankkeita on toteutettu on uretaaniruiskutus. Seinien vierellä hallissa kulkivat kantavat pilarit, joten ruiskutuksen jälkeen olisi joka tapauksessa täytynyt seinä pinnoittaa näiden pilarien sisäpintaa pitkin. Seinien eristämisessä päädyttiin lopulta peltipintaisiin uretaanielementteihin, joilla saatiin pinnasta samalla siistin näköinen.

varastotilaa
Varastohalli ennen eristystä

Halli on suunniteltu vuonna 1982 ja suunnittelijana on toiminut Arkkitehtitoimisto Klemolat & Co, joka toimi Oulaisissa tuohon aikaan. Rakennuksen arkkitehtuuria haluttiin noudattaa mahdollisimman paljon alkuperäisen mukaan ja säilyttää joka suunnalta viistetyt nurkat, valoa tuovat ikkunarivistöt hallin yläosassa, nurkissa ja ikkunanpielissä sekä tiililaatalla verhoillut julkisivut. Seinän ylä- ja alareunoihin asennettiin mahdollisimman huomaamattomat tuuletusputket betonielementin ja uretaanielementin välisestä tuuletustilasta ulos.

halli-ulkoapain-ennen-remonttia

Seinän yläreunan ja ikkunan liitoskohta oli kriittisimpiä kohtia ulkovaipan eristyksessä. Ikkunaelementit sijaitsevat rungon ulkopuolella teräksisen kehikon varassa. Ikkunat päätettiin uusia ulkokautta laittamalla vanhojen elementtien tapaan uudet teräskehikkoon kiinni. Koneellisella ilmanvaihdolla ja ikkunanpielien tiivistyksen huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella huolehditaan siitä, etteivät ikkunat pääse huurtumaan eikä vesi kondensoitumaan niihin ja pahimmassa tapauksessa seinän väliin.

seinan-ja-ikkunan-liitos-ennen-eristysta
Seinän yläosan ja kattoristikon liitos

Kun pääsimme rakennusluvan hakuvaiheeseen asti, saimme kuulla, että kaavamääräykset tämän kyseisen korttelin osalla ovat sellaiset, ettei siihen saisi perustaa teollisuustiloja ilman poikkeuslupaa. Poikkeamislupaa varten tarvittiin myös samalla tontilla sijaitsevan päiväkodin osalta naapurin kuuleminen ja selvitys siitä, kuinka monta desibeliä ja minkälaista melua tehdas tulee tuottamaan. Särmäyskoneiden valmistajalta saimme tiedoksi, että yhden levytyöstökeskuksen maksimidesibelitaso on 110 dB ja niitä tulisi tilaan yhteensä kolme kappaletta. Kun desibelimittarilla tarkastettiin särmäyskoneen normaalisti tuottamaa ääntä, oli se noin 70 desibelin luokkaa. Laskelmat tehtiin kuitenkin suurimman mahdollisen desibelimäärän mukaan. Äänimäärä ei ylittänyt sallittuja arvoja ja laskelmat, selvitys toiminnasta, naapurin kuuleminen ja suunnitelmapiirustukset liitettiin poikkeamislupahakemukseen kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Hakemus pääsikin heti seuraavaan mahdolliseen kokoukseen ja päätös saatiin nopeasti. Iloksemme se oli myönteinen, joten projektia päästäisiin jatkamaan, kun päätös olisi valitusajan jälkeen lain voimainen.

Keittiön suunnittelu

Keittiö on yksi kodin tärkeimmistä huoneista. Siellä käyvät kaikki perheenjäsenet useamman kerran päivässä ja sinne kutsutaan myös vieraita. Keittiön toimivuus vaikuttaa jokapäiväiseen ruuanlaittoon ja asumiseen.

Mitä keittiön suunnittelemisessa kannattaisi sitten ottaa huomioon? Perusasioita ovat ainakin kodinkoneet: jääkaappi, liesi, liesituuletin ja astianpesukone. Lisäksi tarvitaan pesuallas ja säilytystilaa astioille ja kuivaelintarvikkeille. Tähän säilytykseen ratkaisuja onkin tarjolla todella laajasti ja moneen makuun.

Kun talon pohjapiirros on suurin piirtein valmis, kannattaa kysyä tarjouksia erilaisista keittiöistä. Keittiöfirmat tarjoavat mielellään myös suunnittelupalvelua, joihin mallinnetaan tuotteet heidän omista valikoimistaan. Omalla suunnitteluohjelmistollanikin pystyn kyllä tekemään mallinnuksia keittiöistä, mutta sisustuksen uusimmista tuulista osaavat paremmin kertoa tuotteita myyvät yritykset.

Pohjapiirrosta voi luonnosteluvaiheessa vielä jonkin verran muuttaa, jos keittiösuunnitelma sitä vaatii. Esimerkiksi keittiön ikkunan sijoittelu ja koko vaikuttaa aika paljon kaappien järjestelyyn. Monia ihmisiä miellyttää tiskialtaan yläpuolella oleva ikkuna. Tiskatessa on mukava katsella maisemia ja ikkunasta tulee valoa keittiöön. Toisaalta tiskialtaan takana oleva ikkuna on myös altis roiskeille ja sitä joutuu varmasti pyyhkimään usein…

Tekemiini pohjapiirroksiin mitoitan yleensä 60 cm tilaa per kodinkone. Laitan lieden viereen jonkin verran laskutilaa, pesualtaan astianpesukoneen viereen ja jääkaapin mahdollisuuksien mukaan lähelle ruokapöytää. Yleensä suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tilaa on tarpeeksi ja että sähkö- ja putkiasennusten tekeminen onnistuu järkevästi.

Jotkut keittiöinnovaatiot kuten aterinlaatikkoon syttyvä valo tai muruset imevä keskuspölynimurin luukku kaapiston alareunassa ovat olleet ”muodissa” vain hetken aikaa. Ulosvedettävä jätevaunu taas alkaa olla itsestäänselvyys joka keittiöön. Myös tekstiileillä ja esillä olevilla esineillä voi vaikuttaa paljon keittiön tunnelmaan. Iltojen pimentyessä syksyyn onkin aika kaivella taas kynttilät esille ja himmentää valaistusta. Silloin eivät sormenjäljet ja roiskeetkaan keittiön kalusteista niin erotu! 🙂