Mitä papereita tarvitsen rakennuslupahakemukseen ja miten se täytetään?

Rakennuslupahakemukseen tarvitset piirustusten lisäksi joko sähköisen tai paperisen rakennuslupahakemuksen. Isommilla paikkakunnilla on yleensä käytössä joko Lupapiste.fi -palvelu tai kunnan oma sähköinen järjestelmä. Pienemmillä paikkakunnilla hakemus jätetään paperisena ja piirustukset sähköpostilla rakennusvalvontaan. Hakemuslomakkeet voi täyttää rakennushankkeeseen ryhtyvä itse tai sitten ne voi täyttää esimerkiksi pääsuunnittelija. Allekirjoituksen hakemukseen laittavat sekä pääsuunnitelija että rakennushankkeeseen ryhtyvä itse.

Omalla paikkakunnallani ilmoitus jätetään vielä paperisena ja täytettävät lomakkeet ovat: rakennuslupahakemus, RH1-tilastolomake, vastaavan työnjohtajan hakemus ja tarvittaessa naapurin kuuleminen.

Oulaisissa rakennuslupahakemuslomakkeet näyttävät tältä:

Rakennuslupahakemus

Rakennuslupahakemus
Rakennuslupahakemus, sivu 1
Rakennuslupahakemus
Rakennuslupahakemus, sivu 2

Tarvittavat liitteet ovat piirustusten lisäksi selvitys rakennuspaikan hallinnasta sekä karttaote ja kaavaote, johon rakennuspaikka on merkitty. Nämä saat yleensä kunnalta, kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ). On tärkeää, että kiinteistötietojärjestelmään merkitty tontin omistaja on sama kuin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai sitten tontin hallinnasta on olemassa esimerkiksi vuokrasopimus tai kauppakirja.

RH1-rakennushankeilmoitus

Rakennushankeilmoitus, RH1-lomake
Rakennushankeilmoitus, RH1-lomake

Rakennushankeilmoitus on tilastolomake, jonka tiedot tallennetaan valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään (VTJ). Järjestelmässä on tiedot suomalaisesta rakennuskannasta, pinta-aloista, tilavuuksista ja siitä kuka minkäkin rakennuksen omistaa.

Selvitys naapurin kuulemisesta

Naapurin kuuleminen
Naapurin kuuleminen

Kaupunkialueilla on yleensä tapana kysyä myös naapurin mielipidettä ja tiedottaa heille viereiselle tontille tulevasta rakennuksesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvä käy yleensä itse hakemassa rajanaapurien allekirjoitukset selvitys naapurien kuulemisesta-lomakkeelle. Kun naapurien allekirjoituksia pyydetään on hyvä olla mukana piirustukset tontille tulevasta rakennuksesta.

Lupapiste

Mikäli hakemus tehdään sähköisesti, kaikki samat tiedot kuin ylläolevilla lomakkeilla syötetään esimerkiksi Lupapiste-palveluun.

Lupapiste
Lupapiste

Vastaavan työnjohtajan hakemus

Rakennusluvan hakemisen yhteydessä tai viimeistään ennen kuin rakentaminen aloitetaan, pitää hankkeelle nimetä vastaava työnjohtaja. Hän on yleensä koulutukseltaan rakennusmestari tai rakennusinsinööri. Jos rakennukseen tulee vesijohto ja/tai ilmanvaihto on hankkeelle nimettävä myös kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakennustyön johtaja sekä kiinteistön ilmanvaihtolaitteiston rakennustyön johtaja. (KVV-työnjohtaja, IV-työnjohtaja). Koulutukseltaan KVV-/IV-työnjohtaja on yleensä talotekniikan (LVI) insinööri. Näiden työnjohtajien hakemukset toimitetaan saman näköisellä lomakkeella:

Vastaava työnjohtaja
Vastaavan työnjohtajan ilmoitus

Kaikkien hakemuslomakkeiden täyttämiseen voit aina pyytää apua tai neuvoja rakennusvalvonnasta!

Pihasauna

Pihasaunan rakentaminen vaatii aina rakennusluvan, jos ja kun saunaan tulee tulisija ja hormi. Saunan sijoittaminen tontille olisi hyvä tehdä niin, että olemassa oleviin rakennuksiin jäisi välimatkaa 8 metriä ja naapurin rajasta 4 m. Sijoitteluun vaikuttavat tietenkin myös mahdollisten sähköjen, veden ja viemäröinnin tarve. Pieni määrä harmaavesiä (vettä on käytetty peseytymiseen, mutta se ei ole wc-pöntöstä) voidaan imeyttää kivisilmään tai saunakaivon kautta maahan.

Löylyhuone kannattaa suunnitella riittävän suureksi, että sinne mahtuisi kiuas suojaetäisyyksineen, riittävästi laudetilaa ja löyly olisi miellyttävä. Yhdelle saunojalle varataan tilaa vähintään 60 cm istumiseen.

Löylyhuoneen lisäksi tarvitaan yleensä pukeutumistila. Molempiin tiloihin olisi hyvä rakentaa ikkuna, sekä tuulettamista varten että tilojen viihtyisyyden takia. Pukuhuoneessa tarvitaan jonkin verran penkkitilaa ja naulakot vaatteita varten. Kiukaan lämmitys voidaan hoitaa joko löylyhuoneen puolelta tai laittaa luukku aukeamaan seinän toiselle puolelle pukuhuoneeseen tai saunan eteiseen.

Saunan rakenteet voidaan suunnitella joko pelkästään kesäkäyttöön tai ympärivuotiseen käyttöön. Suomen oloissa suosittelisin ehkä varautumaan ympärivuotiseen käyttöön, koska kesäaika on niin lyhyt. Varsinkin, jos sauna tulee ympärivuotisesti asuttavan talon pihalle.

Lattia voidaan toteuttaa rossipohjaisena pilarien varaan tai valaa betonilaatta. Seinämateriaalina esimerkiksi hirsi on hyvä. Se varaa lämpöä ja hirren lämpötila muuttuu hitaasti. Pintamateriaaleina käytetään yleensä vähäoksaista ja vähäpihkaista puumateriaalia, koska se on miellyttävää, lämmön- ja kosteudenkestävää, puulla on miellyttävät akustiset ominaisuudet, tuoksu ja ulkonäkö.

Jottei puuta poltettaisi harakoille, on saunan katto hyvä eristää vähintään 100 mm paksuisella eristevillalla. Villan alapuolella käytetään höyrynsulkuna alumiinipaperia. Saumat ja läpiviennit teipataan huolellisesti alumiiniteipillä, jotta vältytään kosteusvaurioilta.

Saunan rakennuslupaa varten tarvitset pohjapiirustuksen, julkisivukuvat, leikkauskuvan ja asemapiirustuksen. Hankkeella tulee olla pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Luvan käsittely rakennusvalvonnassa vaatii yleensä aikaa vähintään kaksi viikkoa.

Sitten vain tuumasta toimeen ja miettimään, olisiko sauna moderni vai perinteinen, musta vai punainen tai kenties violetti, mikäli ympäristöön sopii!

sauna
Kuva: Sonja Kukkola

Asiaa autopaikoista

Asemapiirroksessa esitetään pihan toiminnot ja rakennusten sijainnit tontilla. Tärkeä tontille suunniteltava asia ovat myös autopaikat. Autopaikalta täytyy nykymääräysten mukaan päästä peruuttamaan pois, ilman että täytyy peruuttaa suoraan tielle. Aina näin ei ole ollut, ja on olemassa vielä paljon kohteita, joissa autopaikan sijoittelu olisi voinut onnistua paremmin. Autopaikan taakse tarvitaan 7 metriä tilaa peruuttamista ja auton kääntämistä varten.

autokatos
Autokatos, piirtäjä Arkson

Parkkiruudun virallinen koko on leveydeltään 2,5 metriä ja pituudeltaan 5 metriä. Ei yhtään liikaa tilaa, ainakaan ovien aukaisemista ajatellen! Monella kaupalla onkin käytössä leveämpiä perhepaikkoja ja invapaikkoja liikuntaesteisille. Invapaikan leveys on 3,6 metriä. Se on tila, jossa auton oven pystyy avaamaan sivulle, ilman että kolhii muita autoja.

Invapaikka
Invapaikka. Kuvan lähde: Rakennustieto

 

Minkäkokoinen autokatos tai autotalli sitten kannattaisi omakotitalon pihalle rakentaa? Oman auton vaatiman tilan lisäksi on hyvä miettiä ainakin yksi vieraspaikka ja säilytystilaa polkupyörille, työkaluille ja vaikkapa ruohonleikkurille. Autotallin sisäleveyden olisi hyvä olla ainakin 4,2 metriä ja pituutta sen verran, että auton taakse mahtuu ottamaan peräkontista tavaroita, mielellään 1,5 metriä ja etupuolelle tilaa kulkemiselle ja varastoinnille saman verran, eli sisäpituudeksi tulisi 6,5 – 8 metriä.

Autokatos voi olla vähän kapeampi. Suositeltavat vähimmäismitat yhden auton katokselle ovat 2,8 x 6,5 metriä.

violetti auto

Mittojen ja käytettävyyden lisäksi autosuojien sijoitteluun vaikuttavat materiaalit ja palomääräykset. Mikäli autosuoja halutaan sijoittaa lähemmäs kuin 4 metriä asuinrakennuksesta, tulee lähin seinä osastoida EI30 rakenteella. EI30 tarkoittaa, että palotilanteessa tämä seinä kestää paloa 30 minuuttia. (Eli rakenteeseen ei synny halkeamia tai aukkoja ja lämpötilaa pysyy rakenteen toisella puolella alle 100 asteen.) Yleensä tämä toteutetaan joko levyttämällä tuplakipsilevyllä yksi seinä vesikatteeseen asti (eli myös kattoristikon kylkeen tulee tuplakipsilevytys) tai autosuojan yläpohjaan laitetaan tuplakipsilevyt. Palokatkoissa ei kannata säästellä. Puoli tuntia on lyhyt aika havaita palo, hälyttää apua ja pelastaa se, mitä pelastettavissa on!

Lisää virallista tietoa autosuojien suunnittelemista löydät esim. tästä RT-kortista.

Miten säästää rakentamiskustannuksissa?

Oman talon hankkiminen on useimmiten elämän mittavin sijoitus. Siksi tämä projekti kannattaa suunnitella hyvin. Jossain vaiheessa voi tuntua, että on kiire muuttaa entisestä asunnosta pois ja rakentaa mahdollisimman nopeasti unelmien koti, unelmien paikalle. Kustannusarvio-ohjelmalla tehty laskelma näyttää suurelta, mutta ”kai siinä jossain voi säästää, kun tekee itse mahdollisimman paljon”.

Ehkä pari ajatusta voisin kokemuksesta kertoa, jottei päädyttäisi tilanteeseen, josta laulussa lauletaan: ”Suoristelen nauloja, oman talon kuistilla. Vaikkei tätä taloa vielä parhaalla tahdollakaan taloksi tunnista.”

Ensimmäiseksi tontin ostamisen jälkeen aletaan yleensä kilpailuttamaan suunnittelijaa. Tuntuu siltä, että voisihan talon piirtää kuka tahansa. Ja varmaan voikin. Mutta hyvä suunnittelija maksaa kyllä hintansa takaisin siinä, että suunnitelmiin voi luottaa ja niissä on otettu huomioon rahaa ja aikaa säästäviä ratkaisuja. Myöskään pohjatutkimuksen tekemisestä ei kannata tinkiä. Mikäli maaperä onkin sinun tonttisi kohdalla savisempaa kuin naapurilla ja talo alkaa painua, on sen korjaaminen myöhemmin aika kallista ja tympeää.

Mistä sitten kannattaa tinkiä? Isot terassit ja patiot näyttävät ihanilta puutarhalehdissä ja ohjelmissa. Mutta ihan aluksi voisi olla hyvä tyytyä pienempään terassiin ja vaikkapa ihan ilman katostakin. Pieni laatta, johon mahtuu pöytä ja tuolit voi olla ihan riittävä ensi alkuun. Ulkotiloja ajatellen myös monimuotoiset katokset, jiirit ja erkkerit lisäävät aina hintaa. Mikäli haluat panostaa näihin, täytyy se huomioida budjetissa.

Jos katselet esimerkiksi talotehtaiden kuvastoja, niissä on usein malleja, joissa on ullakkovaraus. Tämä voi olla oikein hyvä ratkaisu. Ei tarvitse heti ottaa isompaa lainaa, vaan voi tehdä ensin alakerran valmiiksi ja perheen tai tilantarpeen kasvaessa laittaa toiseen kerrokseen kunnolliset portaat ja sisustaa huonetilat valmiiksi. ”No tuleeko sitä sitten ikinä tehtyä?”, mietit tässä vaiheessa ja haluat kaiken valmiiksi heti. Omakotitalossa on aina pientä laittamista ja muutosmahdollisuudet tulevat olemaan vain hyvä asia tulevaisuudessa. Olen vahvasti sitä mieltä, että kyllä, järkevät ratkaisut tulevat tehdyiksi myöhemminkin. Jos erilaisia laajennuksia suunnitellaan tehtäväksi myöhemmin, ne kannattaa todellakin suunnitella valmiiksi. Erilaisten lisäpattien ja katosten sommitteleminen olemassa olevaan taloon joskus myöhemmin voi tuottaa ruman ja epäkäytännöllisen lopputuloksen.

Energiansäästö kannattaa ottaa huomioon talon LVIS-ratkaisuja valittaessa. Vettä säästävät vesihanat ja wc-istuimet ovat kannattava ratkaisu. Varaava takka säästää lämmityskuluissa kylminä aikoina, mutta jos et ole innokas puuhommiin, niin säästä toki itsesi tältä vaivalta ja tee vaikka takkavaraus (laatanvahvennos alapohjaan), jos satut myöhemmin innostumaan asiasta. Maalämpö voi tuntua alkuun kalliilta investoinnilta, mutta säästyneet sähkökulut ilahduttavat kuukausittain jatkossa. Samoin säästöä tulee kunnollisesta ilmanvaihtolaitteesta, jossa on hyvä hyötysuhde lämmön talteenotolle.

Kustannuksien seuraaminen ja asioiden pitäminen järjestyksessä on yksi tapa säästää. Kun uutta uretaanipulloa ei tarvitse joka kerta hakea rautakaupasta edellisen jouduttua hukkaan, säästyy sekä hermoja, aikaa että rahaa. Helpommin sanottu kuin tehty! Kiire on yksi tekijä, joka lisää virheitä ja sotkee asioita. Jos mahdollista, niin aikatauluta projekti väljäksi ja huolehdi siitä, että sinulla on aikaa myös levätä ja miettiä kaikkia asioita etukäteen rauhassa. Varaa suunnitteluun mielellään vuosi ja ajoita ainakin osa hankinnoista talviaikaan, silloin on monella tehtaalla esimerkiksi kattoristikoista edullisia tarjouksia enemmän kuin kiireiseen kesäaikaan. Myös suunnittelu ja rakennusluvan hakeminen kannattaa ajoittaa talviaikaan.

Kun talo alkaa lopulta olla viime silausta vaille valmis ja olet pysynyt budjetissa, voit palkita itsesi sillä vähän paremmalla kahvinkeittimellä ja astiastolla tai vuokrata pihalle paljun tupaantuliaisia varten! Mukavia budjetointihetkiä! 🙂

sisustus makuuhuone

Pohjapiirustuksen mitoitus

Suunnittelijan päässä on yleensä monta mittaa ja numeroa, kun taloa piirretään. Tässä tekstissä muutamia niistä 🙂

Taloa aletaan suunnittelemaan yleensä sisämitoilla. Näin huoneiden koot ja talon kerrosala pysyvät samana ulkoseinän paksuudesta riippumatta.

Asuinhuoneen minimikoko on 7 m². Huoneessa tulee olla ikkuna, jossa valoaukon pinta-ala on vähintään 10% huoneen pinta-alasta. Silloin huone on tarpeeksi viihtyisä, jotta sitä voi käyttää esim. yhden henkilön makuuhuoneena.

Esteettömyysmääräysten mukaan talossa tulee pystyä liikkumaan myös pyörätuolilla tai rollaattorilla. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että ainakin yhteen vessaan tai pesuhuoneeseen, jossa on pönttö, tulee piirtää invaympyrä. Ympyrä on halkaisijaltaan 1500 mm eikä se saa mennä esimerkiksi wc-pöntön säiliön päältä, vaan se tarkoittaa tilaa, jossa pyörätuolilla liikkuvan tulee todellisuudessa pystyä kääntymään. Invaympyrä piirretään yleensä myös eteiseen ja tarvittaessa muihinkin huoneisiin.

kylppari

Wc-tiloissa olisi hyvä jättää pöntön eteen 60 cm tilaa ja huomioida ettei pönttö tule oviaukon eteen.

Makuuhuoneessa parisängylle jätetään tilaa molemmin puolin, että sängyn pystyy petaamaan. Kapeamman sängyn voi piirtää myös seinään kiinni.

Ovi- ja ikkuna-aukoissa huomioidaan karmin vaatima tila. Toki on myös erikoisikkunoita, joihin karmia ei laiteta, mutta nämä ovat poikkeuksia.

Kulkureittien leveyden tulisi olla vähintään 900 mm ja jos ajatellaan että kyseisessä kohdassa pitäisi kahden ihmisen mahtua ohittamaan toisensa, tulisi leveyden olla vähintään 1200 mm.

Portaiden suunnittelussa on omat määräyksensä nousulle ja etenemälle. Yleensä nousu on noin 19 cm ja etenemä, eli portaan syvyys 25 cm. Portaat vievät pohjapiirroksesta melko ison tilan, mikä on hyvä ottaa suunnitelmissa huomioon.

portaat

Korjausrakentamisessa joitakin määräyksiä sovelletaan sen mukaan, miten ne järkevästi taloon sopivat ja mitkä ovat asukkaiden tarpeet. Asukkaiden turvalliset ja terveelliset olosuhteet tulee siinäkin tietysti huomioida.

Kaiken kaikkiaan pieneenkin tilaan voidaan saada toimiva asunto, silloin pitää vain tarkoin miettiä, mitä tarvitaan ja mitä voidaan jättää pois. Useinkin asuessa huomaa, että joku suunnitteluvaiheessa arveluttanut seikka onkin ihan toimiva ja taloahan voi aina sisustaa uusiksi, kun saa uusia ideoita ja trendit vaihtuvat.

Tarvitsenko hankkeelleni rakennusluvan?

Kaikkein helpointa on soittaa paikalliseen rakennusvalvontavirastoon ja kysyä. Useat kunnat kuuluvat nykyään myös netissä toimivaan Lupapiste-palveluun. Sitä kautta voi jättää viranomaiselle neuvontapyynnön tai itse alustavasti katsoa tarvitaanko lupaa.

lupapiste

Yleensä lupa tarvitaan asemakaava-alueella yli 7m2 kokoisille pysyville rakennuksille. Kaava-alueen ulkopuolella voi olla sallittua rakentaa 30 m2 kokoinen kylmä piharakennus ilmoitusmenettelyllä.

Mitä eroa sitten on rakennusluvalla, toimenpideluvalla, ilmoituksella? Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta ja se tarvitaan kaikkeen uudisrakentamiseen sekä isompiin peruskorjaushankkeisiin. Toimenpidelupa on hieman kevyempi menettely, joskin siihen tarvitaan myös liitteeksi tarvittavat piirustukset ja hankkeelle pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Toimenpideluvalla rakennetaan esim: mastot, linjasaneeraukset, mainoslaitteet ja julkisivumuutokset. Toimenpidelupa on voimassa 3 vuotta.
Toimenpidemoitus rakennusvalvontaan tehdään esim: maalämpökaivosta, aidasta tai grillikatoksesta. Käytännöt saattavat vaihdella hieman kuntakohtaisesti ja riippuen siitä minkälaiset kaavamääräykset tontilla on.

lupapiste2

Sitten on vielä suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa. Suunnittelutarveratkaisu tehdään alueille, joilla ei ole vielä valmista kaavaa. Asiaa käsittelee yleensä rakennusvalvontaviranomaisen lisäksi ympäristölautakunta. Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan asiasta seuraavaa: ”Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan sellaista aluetta, jolla jo tapahtuneen rakentamisen tai alueen muiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Rakentaminen voi lisäksi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa.” Luvan saaminen voi kestää hieman normaalia kauemmin, riippuen siitä kuinka usein lautakunta kokoontuu. Luvan hakumenettelyssä asiakkaan kannalta ei ole suurta eroa, ainoastaan hakemus tehdään eri lomakkeelle. Joskus voidaan tarvita tarkempia selvityksiä tulevasta toiminnasta, jos rakennetaan tiloja vaikkapa yritykselle.
Poikkeamispäätös tehdään yleensä kaupunginhallituksen tai teknisen lautakunnan kokouksessa. Asian esittelee rakennustarkastaja. Poikkeaminen tarkoittaa siis kaavasta poikkeamista. Voidaan haluta rakentaa enemmän neliöitä kuin tontille on sallittua rakentaa, rakentamisalueen ulkopuolelle (esim. lähemmäs rantaa) tai toiminta voi olla kaavassa asetetusta alueelle suunnitellusta toiminnasta poikkeavaa. Pienet poikkeukset myöntää oma kunta, isommat käsitellään ELYssä.

Kun rakennukselle on haettu lupa ja se on rakennettu, se merkitään erilaisiin rekistereihin. Suomessa ylläpidetään kiinteistötietojärjestelmää, väestötietojärjestelmää ja erilaisia karttapalveluja. Kaikki rakennukset, tontit ja niiden asukkaat ja omistajien tiedot ovat löydettävissä tietojärjestelmistä. Kenellä tahansa ei ole niihin pääsyä, vaan ainoastaan työtehtävissä tietoja tarvitsevat saavat tunnukset niihin. Suomessa on totuttu siihen, että tieto on löydettävissä ja saatavilla helposti, mutta jos rakennuksista ja hankkeista ei ilmoiteltaisi yhtään minnekään jäisivät tiedot pikkuhiljaa pois rekistereistä ja niiden hallinta tulisi melkoisen hankalaksi ja sitä kautta kalliiksikin.

helsinkikartta

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Monetkaan ihmiset eivät tarvitse rakennussuunnittelijan palveluita kuin ehkä kerran elämässään, omaa taloa rakennuttaessaan. Siksi suunnittelijan työ ei monellekaan ole kovin tuttua. Koska työni on minusta mukavaa ja kerron siitä mielelläni, niin olen koostanut alle muutaman kysymyksen, joita minulta usein kysytään ja vähän vastauksiakin:

Tehdäänkö suunnitelmat millintarkasti?

Kyllä suunnitelmat tehdään millintarkasti, mutta ei se ole sen vaikeampaa kuin tehdä niitä suurpiirteisesti. Millit ovat vain numeroita. Jokaisella on työssään asioita, joita päivittäin tarvitsee ja silloin niitä ei ole vaikeaa muistaa. Omassa työssäni, kun täytyy muistaa paljon numeroita, niin niiden muistaminen ei tunnu enää kovin vaikealta.

Miksi rakennuslupa tarvitaan?

Rakennuslupaviranomainen pitää omalta osaltaan huolta siitä, että rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä asua. Yhdyskuntatekniikka, kuten tiet, viemärit ja valaistukset kuuluvat kunnan suunniteltaviksi ja niitä varten tarvitaan suunnitelmien, kaavan mukaista rakentamista. Kunnat keräävät rakennuslupa- ja kiinteistöveromaksuja, joilla ylläpidetään kunnallistekniikkaa. Myös viihtyvyydestä halutaan huolehtia järjestämällä asuminen siten, että kuntalaisten käyttöön jää yhteisiä virkistysalueita ja kaikilla on suurin piirtein samanlaiset rakennusoikeudet omille tonteilleen.

Kehtaanko näyttää omia suunnitelmiani tai kertoa ajatuksistani suunnittelijalle?

Vaikka olenkin kehittynyt aika hyväksi ajatustenlukijaksi oltuani asiakaspalveluammatissa pitkään, niin silti on hyvä aina kertoa toiveistaan suunniteltavan rakennuksen suhteen. Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Minua kiinnostaa se, että saan asiakkaan toiveet mahtumaan suunniteltuihin neliöihin ja toteutettua rakennusmääräysten mukaisesti. Rakennussuunnittelija ei ole mikään kriitikko, jonka tehtävänä on arvioida onko asiakkaan maku rakentamisen suhteen huono vai hyvä.

Mikä on ollut vaikeinta työssäsi?

Useimmin tulee ehkä vastaan sellainen vaikeus, että liian pieneen tilaan halutaan mahduttaa liian paljon toimintoja. Valmis suunnitelma on aina kompromissi erilaisista asioista, mitä taloon halutaan ja mitä siihen loppujen lopuksi sitten valitaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kantavat rakenteet, eristepaksuudet ja kaavamääräykset. Joskus on tullut vastaan tapauksia, joissa suunniteltu talo onkin ihan väärän tyyppinen alueen kaavamääräyksiin verrattuna. Esimerkiksi talon korkeutta ja kattokaltevuutta on voitu rajoittaa niin, ettei yläkertaan ole mahdollista rakentaa kaikkia niitä tiloja, mitä sinne olisi haluttu. Sellainen harmittaa joskus asiakkaan puolesta. Rakennusvalvonnasta saa kaikki tonttia koskevat määräykset ja siellä kannattaa käydä kysymässä neuvoja ja ohjeita vaikkapa jo ennen tontin ostamista. Myös suunnittelija voi selvittää nämä määräykset, mutta ei voi tietenkään asiakkaan puolesta päättää minkälaisen talon hän haluaa.

Voinko olla itse rakennushankkeeni pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja? Voinko piirtää piirustukset itse?

Se riippuu siitä, mitä olet rakentamassa ja minkälainen työkokemus sinulla on. Voit kysyä kuntasi rakennusvalvonnasta miten he arvioivat hankkeesi vaativuuden ja pätevyytesi toimia sen suunnittelijana tai työnjohtajana. Sillä onko piirustukset piirretty koneella vai käsin ei ole sinänsä merkitystä, kunhan ne on piirretty oikein. Vaikka rakentaisitkin itse, voi silti olla järkevää palkata vastaava työnjohtaja, jolta voit kysyä neuvoa tarvittaessa.

hupsis