Energiamääräykset 2018 – Mikä muuttui?

Energiamääräykset 2018 – Mikä muuttui?

Energiatodistus on tarkoitettu eri rakennusten energiatehokkuuden vertailuun. Vuoden 2018 alusta energiatodistuksen ulkonäkö muuttui hieman ja tehokkuutta osoittavan kirjaimen perään tuli alaindeksi 2018. Energiatodistus laaditaan uudisrakentamisessa rakennusluvan hakemisen yhteydessä ja vanhoille rakennuksille se on esitettävä niiden myynnin ja vuokrauksen yhteydessä.

Vuoden 2018 alusta tulivat voimaan uudet rakentamista koskevat asetukset. Energiatehokkuutta koskevat asetukset löytyvät tämän linkin takaa ympäristöministeriön sivuilta.

Jatkossa uusi rakennus voi saada energiatodistuksessa A-luokituksen aiempaa kustannustehokkaammin. Lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset täyttävä uusi rakennus sijoittuu jatkossa lähtökohtaisesti B-luokkaan, aiemman C-luokan sijaan.

Energiamuodoille on asetettu erilaisia kertoimia sen mukaan, kuinka ympäristöystävällisiä ne ovat. Sähkön kerroin on aiemmin ollut 1.7 ja uudessa asetuksessa kerrointa on laskettu 1.2:een. Sähkön käytöstä ei siis enää ”rangaista” niin paljon kuin aiemmin, koska sähköäkin voi tuottaa uusiutuvalla energialla.

Energiatehokkuuden luokitteluasteikot muuttuivat jonkin verran. Luokitteluasteikko on erilainen riippuen rakennuksen tyypistä. Käyttötarkoitusluokkia ovat mm. erilliset pientalot, liikenteen rakennukset tai toimistorakennukset.

Rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaisesti laskettu E-luku ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

energiatodistus

Muita energiatehokkuuteen vaikuttavia asioita ovat seinien, katon ja alapohjan eristepaksuudet ja niistä saatavat U-arvot sekä vaipan ilmanpitävyys. Eli talo ei saa vuotaa nurkista tai ikkunanpielistä. Ilmanpitävyyttä voidaan tutkia tekemällä taloon tiiviysmittaus. Uudistaloissa käytetään ilmanvuotolukuna arvoa 4, jos mittausta ei ole tehty. Mittauksissa taloihin on kuitenkin saatu ilmanvuotoluvuksi jopa alle 1. Uudet talot ovat yleensä hyvin tiiviiksi rakennettuja. Ilmanvuotoluku q50 siis tarkoittaa kuinka monta kuutiota ilmaa (m3) vuotaa yhden ulkovaipan neliön (m2) läpi tunnissa, kun paine-ero on 50 pascalia.

Lämmitysmuodon lisäksi talon energiatehokkuuteen vaikuttaa paljon ilmanvaihto ja sen hyötysuhde. Vuoden 2018 vertailuarvoissa lämmöntalteenoton hyötysuhde on 55% ja ominaissähköteho, eli SFP-luku 1,8. SFP-luvulla mitataan miten paljon sähkötehoa rakennuksen ilmanvaihto tarvitsee, eli mitä pienempi luku, sen parempi.

Lisää tietoja energiatodistuksesta löytyy mm. Motivan sivuilta.

Arkson – palveleva insinööritoimisto

Tervetuloa Arksonin nettisivuille. Alempaa tältä sivulta löydät kirjoittamiani artikkeleita. Ylävalikosta löydät lisätietoa

Mikä projekti sinulle on tänä kesänä ajankohtainen? Oletko suunnitellut esimerkiksi jätekatoksen tai piharakennuksen rakentamista? Lupa-asioissa sinua palvelee suunnittelutoimisto Arkson. 🙂

Omakotitalon rakennesuunnittelu

Omakotitalon rakennesuunnittelu

Kun talon lupakuvat ovat valmiit ja useimmiten lupakin haettu, on aika tehdä rakennepiirustukset. Luonnosteluvaiheessa talo piirretään yleensä sisämitoilla. Silloin ei ole väliä tulevalla seinäpaksuudella: huoneiden koko ja talon rakennusoikeudellinen kerrosala pysyvät samana.

Tontille tehdyn pohjatutkimuksen perusteella valitaan perustamistapa. Normaali antura- ja sokkeliperustus sopii hyvin kantavalle maaperälle. Pehmeämmälle maalle voidaan käyttää esimerkiksi paaluperustusta.

Perustusleikkauskuvasta selviää minkälaista perustamistapaa aiotaan käyttää ja miten perustus sijoittuu suhteessa ulkoseinään. Leikkauskuvassa esitetään myös mm. perustusten raudoitus.

perustusleikkaus

Perustusten mittapiirustuksessa kuvataan perustus ”ylhäältä päin” ja annetaan sen tarkat mitat. Mittatarkkuus on erityisen tärkeää, jos talo rakennetaan elementeistä. Seinälementtien on sovittava millilleen perustusten päälle, kun ne tuodaan tontille. Tähän piirustukseen merkitään myös ulkoterassien ja katosten pilarit.

perustusmitat

Mittapohjaan merkitään väliseinien paikat ja usein myös savuhormin sijainti. Väliseinien mitat esitetään ”jatkuvana mitoituksena”, eli uusi mitta alkaa aina siitä, mihin vanha päättyy. Näin väliseinien paksuus ei vaikuta tähän mitoitukseen. Tähän kuvaan voidaan merkitä näkyviin myös seinän runkotolppien paikat.

Rakennukset mitoitetaan yleensä moduulimittaan. Se tarkoittaa, että kaikki mitat ovat mielellään jaollisia kolmella. Harkot ovat sauman kanssa 300 mm, puiset pystykoolaukset ulkoseiniin laitetaan 600 mm jaolla, kipsilevyt ovat 1200 mm leveitä… Ikkunoiden ja ovien sijainti pyritään mitoittamaan mahdollisuuksien mukaan niin, että se sopisi tähän moduulimittaan.

Rakennepiirustuksia ja detaljikuvia tehdään talosta tarpeen mukaan. Mitä monimuotoisempi talo on, sitä enemmän niitä tarvitaan. Erityisesti huomioidaan pilarien ja palkkien sijoitus, koot ja  kantavuudet.

Kattotasokuvasta selviää mm. kattoristikoiden sijainti. Puiset kattoristikot sijoitetaan yleensä 1200 mm tai 900 mm jaolla. Ristikkojaottelussa otetaan huomioon esimerkiksi savuhormin paikka, ettei kattoristikko tule savupiipun kohdalle.

kattotaso

Kattoristikkokaaviosta selviävät kattoristikon mitat ja muoto sekä kattokaltevuus ja mahdolliset loveukset alapaarteeseen. Varsinaiset kattoristikkopiirustukset ovat erikoissuunnittelua ja tulevat yleensä ristikkotehtailta. Niissä otetaan huomioon ristikon sauvojen veto- ja puristuskuormitukset ja mahdollinen nurjahdustuenta.

Yleisimpiä detaljikuvia on räystäsdetalji. Se on leikkauskuva katon ja seinän liitoskohdasta. Kuvassa näkyvät räystäslaudat, katon materiaalikerrrokset, seinän materiaalikerrokset ja miten katto liittyy seinän yläosaan. Kuvassa esitetään myös tuuletusväli ja yläpohjan eristepaksuus.

räystäsdetalji

Muita rakennekuvia ovat esimerkiksi märkätilojen leikkauskuvat, nurkkadetaljit ja muut seinien liitoskohdat.

Esteetön suunnittelu

Monesti pieneen tilaan suunniteltaessa tuntuu työläältä sovittaa rakennukseen invaympyrä. ”Invaympyrä”, eli pyörähdysympyrä. tarkoittaa halkaisijaltaan 1500 mm kokoista katkoviivoilla piirrettyä ympyrää, joka on sellainen tila, missä pyörätuolilla mahtuu kääntymään. Yleensä nämä mallinnetaan vähintäänkin pesutiloihin ja eteiseen.

invaympyrä pesuhuone
Pyörähdysympyrä pesuhuoneessa

Pyörähdysympyröiden lisäksi taloon suunnitellaan yleensä paikka (inva)luiskalle sisäänkäynnin yhteyteen. Varsinkin julkisissa rakennuksissa on tärkeää, että pääsy tiloihin on kaikille samanlainen. Omakotitaloissakin otetaan yhä enemmän esteettömyyttä huomioon jo heti suunnitteluvaiheessa, koska esteetön koti ei ole kalliimpi rakentaa kuin ahtaampikaan.

Mikäli talon käyttäjä on jo tiedossa, voidaan kalustesuunnittelussa kiinnittää myös lisää huomiota esteettömyyteen. Kaappien tulee olla sillä korkeudella, että niihin ylettyy pyörätuolista. Tasojen ja altaiden pitää olla sellaisia, että niiden alle mahtuvat pyörätuolissa istuvan jalat. Jos tarvitaan avustajaa esim. sänkyyn tai wc-istuimelle siirtymiseen, niin näille toimille pitää varata riittävästi tilaa.

Määräykset ja ohjeet esteettömästä suunnittelusta löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta F1.

Esteettömän ympäristön tärkeydestä ovat hyvänä esimerkkinä opiskelijan kokemukset alla olevalla videolla:

 

Pieni katsaus rakennusblogeihin

Innostuin pitkästä aikaa katsomaan vähän uudempia rakennusaiheisia blogeja. Aika harvoin näitä tulee selailtua, mutta joskus on hyvä käydä vilkaisemassa vähän minkälaisia juttuja on kirjoiteltu.

 

Ensimmäisenä sattui silmään Timpurille talo-niminen blogi. Sen suosituimpia artikkeleita on: Tv seinälle ilman näkyviä johtoja, eikä ihmekään. Ne johdothan nimittäin ärsyttävät ihan kaikkia!

Blogi oli hyvin kirjoitettu, asiallinen, positiivinen ja minusta lopputuloskin oli varsin onnistunut. Kaunis talo toimivalla pohjapiirroksella.

 

Rakentamisen riemua-blogin pitäjä rakentaa/rakennuttaa kolmatta kertaa kivitaloa. Tällä hetkellä projekti on suunnitteluvaiheessa ja viimeisimmässä blogitekstissä suunnitellaan kylpyhuonetta.

Blogi on monipuolinen ja selkeästi toteutettu. Omalla sivullaan näkyy projektin aikataulu ja projektissa mukana olevien toimijoiden yhteystietoja. Myös kustannusten suunnittelusta kerrotaan artikkelissa Omatoimirakentajan rakennusbudjetti.

 

Visuaalisesti kaunis ja vähän erilainen rakennusblogi oli Esteetön ja kaunis koti. Blogia kirjoittaa Sanna, 5-vuotiaan pyörätuolilla liikkuvan tytön äiti. Blogi sisältää runsaasti linkkejä, tietoa ja omakohtaisia kokemuksia estettömyydestä, eli miten tehdään koti, jossa on helppo liikkua myös pyörätuolilla.

Esteettömyydestä kerrotaan blogissa sopivan lyhyiden blogitekstien kautta monipuolisesti. Itseäni kiinnosti artikkeli esteettömän kodin suunnittelusta. Viihtyisyyteen voi vaikuttaa monella maksuttomallakin asialla, kuten valokatkaisijoiden ja sähköpistorasioiden sijoittelulla.

 

Tämän päivän blogikatsaus ei siis sisältänyt kauhukertomuksia siitä, miten kaikki menee pieleen ja ketä siitä pitäisi syyttää, vaan uusia ja mukavia lukuelämyksiä, joita voi suositella kenelle vain rakentamisesta tai sisustuksesta kiinnostuneelle. 🙂

 

Elementteinä vai pitkästä?

Rakentajan peruskysymyksiä on kannattaako talo tehdä paikalla rakentaen, tilata elementit talotehtaalta, ottaa talo avaimet käteen tehtyinä vai osallistua itse rakentamiseen… Mitä tämä kaikki tulee maksamaan? Mikä on edullisin keino saada hyvälaatuinen talo, jonka jälleenmyyntiarvo säilyy ja asumismukavuus on taattu?

Paljon kysymyksiä ja elämänmittainen projekti pihanlaittoineen, asuntolainoineen kaikkineen.

Suomessa yleisesti ottaen rakentamisen laatu on omakotitalojen kohdalla ollut hyvää. On ollut ammattitaitoisia kirvesmiehiä, jotka ovat ylpeitä työstään ja tekevät sen niin, että kehtaavat sanoa tehneensä.

Jos aiempaa kokemusta rakentamisesta ei ole, niin suosittelen ainakin tutustumaan talotehtaiden tarjontaan. Melko paljon työvaiheita jää itseltä pois, kun tilaa talopaketin. Ja jos onnistuu vielä löytämään mukavan ja osaavan talomyyjän, niin hänen kauttaan saattavat järjestyä myös osiot, jotka eivät kuulu talopakettiin, esim. pohjatyöt, perustukset, liittymät, pihatyöt, pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Talopaketti on myös helpommin hinnoiteltavissa kuin tuntityönä paikan päällä toteutettavat ratkaisut.

Mitä vähemmän unettomia öitä aikatauluja ja hintoja miettiessä, sen parempi. Realistinen kustannusarvio ja aikataulu ovat hyviä lähtökohtia rakentamiselle. Yllätyksiin kannattaa aina varautua, niitä voi tulla, vaikka projekti olisi kuinka hyvin suunniteltu ja aikataulutettu. Tulee vääränkokoinen ikkuna tai kaapisto, pistorasiaa ei voikaan asentaa siihen, mihin olisi haluttu, maalin sävy näytti erilaiselta kuin kaupassa… Tällaiset asiat ovat kuitenkin korjattavissa eikä niistä kannata hermostua.

Yhtä oikeaa vastausta otsikon kysymykseen tuskin voi antaa. Päädyitpä mihin ratkaisuun tahansa, niin luota siihen, että se on paras ja kodistasi tulee juuri sinulle ja perheellesi sopiva! Eli älä lue kauhutarinoita netistä tai kuuntele niitä naapurilta, vaan uppoudu mieluummin sisustus- ja puutarhablogien kiehtovaan maailmaan 😉

lumimustikka ruokailuryhmä
Lumimustikka ruokailuryhmä

Top 3 rakennukset Helsingissä

Helsinki on täynnä toinen toistaan upeampia sekä arkkitehtonisesti että rakennusteknisesti mielenkiintoisia kohteita.

Tähän listaan vierailuvinkiksi vain muutaman, eli niitä, joissa olen tässä lähiaikoina ise päässyt käymään ja nostanut katseeni välillä esillä olleista tauluista tai muista taideteoksista kattorakenteisiin 🙂

  1. SINEBRYCHOFFIN MUSEO

Museo sijaitsee lähellä Hietalahden toria, osoitteessa Bulevardi 40. Talo on valmistunut vuonna 1842 Suomen suuriruhtinaskunnan aikoihin. Kiviset sisätilat ja hiljainen museotunnelma luovat jopa hieman kirkkomaista vaikutelmaa. Toisessa kerroksessa sijaitsee Sinebrychoffin perheen kotimuseo. Itselleni kotimuseo sana tuo mieleen hieman eri näköisen paikan kuin tässä tapauksessa 🙂 Sisustusta voisi luonnehtia jopa Madventures-sarjasta lainatulla sanalla: överi.

kotimuseo

Jos käyt Sinebrykoffin museossa, kannattaa tutustua tänä kesänä myös kellarikerroksessa olevaan valokuvanäyttelyyn. Rakennusteknisesti kellarissa kiinnostivat sen holvikaarityyliset kantavat rakenteet. Samoja rakenteita näkee muissakin erittäin vanhojen rakennusten kellareissa.

 

2. KIASMA

Modernin taiteen museo, joka sijaitsee niin lähellä rautatieasemaa, että jopa minä voin löytää sinne eksymättä…

Aulasta kolmeen ylempään kerrokseen lähtevät kaarevat betoniseinäiset portaat herättävät heti mielikuvituksen liikkeelle. Koko rakennuksen arkkitehtuuri sopii sisätiloiltaan hyvin modernin taiteen esittelyyn ja silti ulkopuolelta Kiasma istuu kuitenkin vanhempien arvotalojen joukkoon.

kiasma

 

3. PÄÄRAUTATIEASEMA

1909 valmistunut rakennus, jossa tällä hetkellä mielenkiintoista on sen tulevaisuus. Rakennus muutetaan entisistä vr:n toimistotiloista hotelliksi. Tarkoituksena on säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa arkkitehtuuria ihan jopa Eliel Saarisen suunnittelemia huonekaluja myöten.

helsingin päärautatieasema

Tässäpä siis ihan vain pari mielenkiintoista kohdetta ensi alkuun. Ihan täysin ei ammattitaudista eli rakennusten tarkkailemisesta pääse lomallakaan eroon, mutta onneksi tällaisilla reissulla ei tarvitse miettiä ja suunnitella itse, vaan ihailla muiden aikaansaannoksia 🙂