Artikkelit

Miksi talot eivät homehtuneet ennen vanhaan? Mistä homehtuminen johtuu?

Näihin kysymyksiin vastaaminen voi olla aika vaarallista. Aihe on kuuma peruna edelleen, vaikka keskustelu hometaloista on alkanut jo kymmeniä vuosia sitten. Sisäilmaongelmia on korjattu julkisista rakennuksista ja kodeista. Paljon rahaa on mennyt ja inhimillisiä kärsimyksiä aiheutunut. Suomen kansallisvarallisuudesta 28 % muodostuu asuinrakennuksista ja 17 % muista talorakennuksista, joten ei ole ”ihan sama” miten tätä omaisuutta hoidetaan.

Uudet rakennusmenetelmät vaativat aina testausta. Joskus valitettavasti on käynyt niin, että testaus on suoritettu käytännön olosuhteissa ja vasta sitten huomattu, että ratkaisu ei toimikaan. Näin on käynyt esim. valesokkeli- ja kaksoislaattarakenteessa. Molemmissa rakenteissa kosteus pääsee kosketuksiin puun tai eristeen kanssa, mutta ei pääse haihtumaan rakenteen sisältä pois. Joskus tällainen rakenne on voinut säilyä kuivanakin, eli ei voida automaattisesti olettaa, että talo on homeessa, jos siinä on tällainen rakenne.

valesokkeli

Joskus korjaamalla on saatu aikaan se, että rakenne, joka ennen toimi ei toimikaan enää korjauksen jälkeen. Korjaamisen tulisi aina perustua rakennusfysiikkaan. Lämpö ja samalla ilman vesihöyry kulkee lämpimästä kylmään päin. Vesihöyryn pääseminen seinän väliin estetään tavallisesti laittamalla tiivis muovi seinään, mahdollisimman lähelle seinän sisäpintaa. Jos muovi on asennettu huonosti tai siihen on tullut reikiä myöhemmin on vesihöyry voinut päästä tiivistymään seinän sisälle. Toisena tavoitteena onkin, että rakenteen sisälle mahdollisesti päässyt kosteus voisi päästä kuivumaan. Siksi rakenne harvenee ulospäin ja rakenteissa huomioidaan tuuletusraot.

Ennen vanhaan talot eivät olleet kovin tiiviitä, joten rakennus kuivui kyllä, joskin vedon tunne ja kylmät lattiat vähensivät asumismukavuutta. Hirsitalojen alimmat seinähirret uusittiin aika ajoin, niiden alettua lahomaan, kun vesi pääsi tiivistymään kiveä vasten oleviin alempiin hirsiin.

Ennen kuin rakennat tai korjaat, niin varmista aina oikea tapa ja se että olet ottanut kaiken huomioon. Kysy neuvoa alan ammattilaiselta, tai jos haluat lueskella puolueetonta tietoa aiheesta lisää muuten vain, niin sitä löytyy esimerkiksi nettiosoitteesta http://www.hometalkoot.fi/

Keittiön suunnittelu

Keittiö on yksi kodin tärkeimmistä huoneista. Siellä käyvät kaikki perheenjäsenet useamman kerran päivässä ja sinne kutsutaan myös vieraita. Keittiön toimivuus vaikuttaa jokapäiväiseen ruuanlaittoon ja asumiseen.

Mitä keittiön suunnittelemisessa kannattaisi sitten ottaa huomioon? Perusasioita ovat ainakin kodinkoneet: jääkaappi, liesi, liesituuletin ja astianpesukone. Lisäksi tarvitaan pesuallas ja säilytystilaa astioille ja kuivaelintarvikkeille. Tähän säilytykseen ratkaisuja onkin tarjolla todella laajasti ja moneen makuun.

Kun talon pohjapiirros on suurin piirtein valmis, kannattaa kysyä tarjouksia erilaisista keittiöistä. Keittiöfirmat tarjoavat mielellään myös suunnittelupalvelua, joihin mallinnetaan tuotteet heidän omista valikoimistaan. Omalla suunnitteluohjelmistollanikin pystyn kyllä tekemään mallinnuksia keittiöistä, mutta sisustuksen uusimmista tuulista osaavat paremmin kertoa tuotteita myyvät yritykset.

Pohjapiirrosta voi luonnosteluvaiheessa vielä jonkin verran muuttaa, jos keittiösuunnitelma sitä vaatii. Esimerkiksi keittiön ikkunan sijoittelu ja koko vaikuttaa aika paljon kaappien järjestelyyn. Monia ihmisiä miellyttää tiskialtaan yläpuolella oleva ikkuna. Tiskatessa on mukava katsella maisemia ja ikkunasta tulee valoa keittiöön. Toisaalta tiskialtaan takana oleva ikkuna on myös altis roiskeille ja sitä joutuu varmasti pyyhkimään usein…

Tekemiini pohjapiirroksiin mitoitan yleensä 60 cm tilaa per kodinkone. Laitan lieden viereen jonkin verran laskutilaa, pesualtaan astianpesukoneen viereen ja jääkaapin mahdollisuuksien mukaan lähelle ruokapöytää. Yleensä suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tilaa on tarpeeksi ja että sähkö- ja putkiasennusten tekeminen onnistuu järkevästi.

Jotkut keittiöinnovaatiot kuten aterinlaatikkoon syttyvä valo tai muruset imevä keskuspölynimurin luukku kaapiston alareunassa ovat olleet ”muodissa” vain hetken aikaa. Ulosvedettävä jätevaunu taas alkaa olla itsestäänselvyys joka keittiöön. Myös tekstiileillä ja esillä olevilla esineillä voi vaikuttaa paljon keittiön tunnelmaan. Iltojen pimentyessä syksyyn onkin aika kaivella taas kynttilät esille ja himmentää valaistusta. Silloin eivät sormenjäljet ja roiskeetkaan keittiön kalusteista niin erotu! 🙂

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Monetkaan ihmiset eivät tarvitse rakennussuunnittelijan palveluita kuin ehkä kerran elämässään, omaa taloa rakennuttaessaan. Siksi suunnittelijan työ ei monellekaan ole kovin tuttua. Koska työni on minusta mukavaa ja kerron siitä mielelläni, niin olen koostanut alle muutaman kysymyksen, joita minulta usein kysytään ja vähän vastauksiakin:

Tehdäänkö suunnitelmat millintarkasti?

Kyllä suunnitelmat tehdään millintarkasti, mutta ei se ole sen vaikeampaa kuin tehdä niitä suurpiirteisesti. Millit ovat vain numeroita. Jokaisella on työssään asioita, joita päivittäin tarvitsee ja silloin niitä ei ole vaikeaa muistaa. Omassa työssäni, kun täytyy muistaa paljon numeroita, niin niiden muistaminen ei tunnu enää kovin vaikealta.

Miksi rakennuslupa tarvitaan?

Rakennuslupaviranomainen pitää omalta osaltaan huolta siitä, että rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä asua. Yhdyskuntatekniikka, kuten tiet, viemärit ja valaistukset kuuluvat kunnan suunniteltaviksi ja niitä varten tarvitaan suunnitelmien, kaavan mukaista rakentamista. Kunnat keräävät rakennuslupa- ja kiinteistöveromaksuja, joilla ylläpidetään kunnallistekniikkaa. Myös viihtyvyydestä halutaan huolehtia järjestämällä asuminen siten, että kuntalaisten käyttöön jää yhteisiä virkistysalueita ja kaikilla on suurin piirtein samanlaiset rakennusoikeudet omille tonteilleen.

Kehtaanko näyttää omia suunnitelmiani tai kertoa ajatuksistani suunnittelijalle?

Vaikka olenkin kehittynyt aika hyväksi ajatustenlukijaksi oltuani asiakaspalveluammatissa pitkään, niin silti on hyvä aina kertoa toiveistaan suunniteltavan rakennuksen suhteen. Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Minua kiinnostaa se, että saan asiakkaan toiveet mahtumaan suunniteltuihin neliöihin ja toteutettua rakennusmääräysten mukaisesti. Rakennussuunnittelija ei ole mikään kriitikko, jonka tehtävänä on arvioida onko asiakkaan maku rakentamisen suhteen huono vai hyvä.

Mikä on ollut vaikeinta työssäsi?

Useimmin tulee ehkä vastaan sellainen vaikeus, että liian pieneen tilaan halutaan mahduttaa liian paljon toimintoja. Valmis suunnitelma on aina kompromissi erilaisista asioista, mitä taloon halutaan ja mitä siihen loppujen lopuksi sitten valitaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kantavat rakenteet, eristepaksuudet ja kaavamääräykset. Joskus on tullut vastaan tapauksia, joissa suunniteltu talo onkin ihan väärän tyyppinen alueen kaavamääräyksiin verrattuna. Esimerkiksi talon korkeutta ja kattokaltevuutta on voitu rajoittaa niin, ettei yläkertaan ole mahdollista rakentaa kaikkia niitä tiloja, mitä sinne olisi haluttu. Sellainen harmittaa joskus asiakkaan puolesta. Rakennusvalvonnasta saa kaikki tonttia koskevat määräykset ja siellä kannattaa käydä kysymässä neuvoja ja ohjeita vaikkapa jo ennen tontin ostamista. Myös suunnittelija voi selvittää nämä määräykset, mutta ei voi tietenkään asiakkaan puolesta päättää minkälaisen talon hän haluaa.

Voinko olla itse rakennushankkeeni pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja? Voinko piirtää piirustukset itse?

Se riippuu siitä, mitä olet rakentamassa ja minkälainen työkokemus sinulla on. Voit kysyä kuntasi rakennusvalvonnasta miten he arvioivat hankkeesi vaativuuden ja pätevyytesi toimia sen suunnittelijana tai työnjohtajana. Sillä onko piirustukset piirretty koneella vai käsin ei ole sinänsä merkitystä, kunhan ne on piirretty oikein. Vaikka rakentaisitkin itse, voi silti olla järkevää palkata vastaava työnjohtaja, jolta voit kysyä neuvoa tarvittaessa.

hupsis

Ammattisanasto

Joka alalla on oma ammattisanastonsa. Osa on virallisessakin käytössä olevaa sanastoa, osa ”ammattislangia” eli vanhoja sanoja, sanontoja ja lyhenteitä, joita voi olla hankala ymmärtää, mikäli itse työskentelee jollain toisella alalla.

Rakennuspiirustuksissa pyritään välttämään slangi- tai murresanoja ja käyttämään vain virallisia lyhenteitä. Siitä huolimatta aina silloin tällöin näkee papereissa sanoja ja sanontoja, joita ei löydy googlesta tai muista tietolähteistä. Ne ovat tekijälle ehkä tuttuja, mutta vastaanottajalle hieman oudoksi jääviä vanhahtavia ilmaisuja. Koskaan ei tarvitse ajatella, että on tyhmä, jos kysyy. Parempi kysyä kuin jäädä väärään käsitykseen asioista pidemmäksi aikaa. Sama asia voidaan joskus kertoa useammalla eri tavalla.

Taloa rakentaessa ja materiaaleja vertaillessa rakennusalan sanasto tulee nopeasti tutuksi. Aluksi luultavasti mietitään, mikä seinämateriaali olisi sopivin. Siinä vaiheessa esiin tuleekin jo melko paljon sanastoa. Pystykoolaukset, vaakakoolaukset, eristepaksuus, pehmeä eriste, kova eriste, u-arvot, lamellihirsi, kevytsoraharkko, Siporex, savitiili, kahi-tiili.. Myöhemmin MSE-ikkunat, EI30-palonkesto, maa-ainekset, naulalevyristikot, detaljit… Kenenkään rakentamista suunnittelevan ei tarvitse valmiiksi tietää, mitä termit tarkoittavat. Suunnittelija selvittää asiakkaalle mielellään piirustusten sisällön ja tekee tarvittaessa määrä- ja kustannuslaskelmat kohteesta. Niiden perusteella on helpompi keskustella alan toimijoiden kanssa ja vertailla hintoja joko netistä, rautakaupasta tai saamistaan tarjouksista.

Miten hyvin tunnet rakennusalan sanastoa? Testaa!

1. Revaus tarkoittaa:
a) katon laskemista alaspäin
b) vinosidontaa
c) rakennusalan työharjoittelua

2. EI tarkoittaa:
a) poistettavaa seinää
b) rakennusvalvonnan kielteistä päätöstä
c) tiiviyttä ja eristävyyttä palotilanteessa

3. U-arvo kertoo:
a) miten paljon materiaali läpäisee lämpöä
b) mikä on pankkilainan suhde talon hintaan
c) miten paljon materiaali johtaa lämpöä

4. Putkiremontin toinen, virallisempi nimi on:
a) linjasaneeraus
b) condesiopreventio
c) ei ole mitään muuta nimeä

5. Korkomerkinnät ovat:
a) pankin antamia tietoja 3kk euriborista
b) tontin korkeuksia suhteessa merenpintaan
c) alleviivauksia, jotka osoittavat muuttuneet asiat tekstissä

vinositeitä

Ja loppuun tietenkin vielä oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3a, 4a, 5b 🙂

Pohjalaisuutta ja salmiakkikuvioita

Seinäjoen asuntomessut alkoivat 8.7. Pääsinkin tutustumaan niihin tänä vuonna heti messujen alkupäivinä. Messut ovat suunnittelijan näkökulmasta loistava tilaisuus päästä näkemään, miltä muiden tekemät ratkaisut näyttävät käytännössä, mikä toimii ja mikä ei, miten tila-asiat on ratkaistu eri kohteissa ja löytyykö uusia innovaatioita. 🙂

Tänä vuonna huomio kiinnittyi erityisesti seuraaviin trendeihin: *kylpyammeet *puun käyttäminen sisustuksessa ja tehosteseininä *tapettimaiset laatat *isot maisemaikkunat *ulkoporealtaat ja isot terassit *rohkeampi värien käyttö *perinne-esineiden ja käsitöiden käyttäminen sisustukseen *erilaiset valaistusratkaisut

Näyttävä kattovalaisin sisustuselementtinä
Näyttävä kattovalaisin sisustuselementtinä

Ennen messuja tutustuin Deko-lehdessä olleeseen viralliseen messuluetteloon. Siihen olisin kaivannut enemmän tietoa itse rakennuksista. Rakennusten julkisivukuvat puuttuivat kokonaan ja pohjapiirroksetkin oli varsin vaatimattoman kokoisia. Etukäteen kiinnostusta herätti ainakin Kosteusturvakoti-niminen kohde sekä Helena Karihtalan sisustama Pohjanmaa. Toki myös oulaistelaisen Värisilmän Susanna ja Sirpa Vuotin sisustama kohde Isoo Pihlaja oli ”must see”-listalla.

Isoo Pihlaja, yksityiskohta keittiöstä
Isoo Pihlaja, yksityiskohta keittiöstä

Helena Karihtalan sisustama Pohjanmaa oli ulkoapäin moderni, mutta väriltään punamulta. Sisustuksessa oli käytetty metalliosiin ja oviin mustaa väriä, joka sopikin hyvin muuhun, puun väriseen ja punaiseen sisustukseen. Myös kaappikello oli löytänyt paikkansa olohuoneen nurkasta.  Messutalo kiinnosti kävijöitä paljon ja mielestäni mukava yksityiskohta oli eteiseen sijoitettu valokuvaseinä, jossa esiteltiin talon tekijät.

Suosittu kohde, Pohjanmaa
Suosittu kohde, Pohjanmaa

Isoo Pihlaja oli Sievitalon melko perinteinen 1,5-kerroksinen talomalli. Tilavaan olohuoneeseen oli mahtunut myös kiiltävän valkoinen flyygeli.

Olohuone, Isoo Pihlaja
Olohuone, Isoo Pihlaja

Itselleni yksi mielenkiintoisimpia kohteita oli pohjois-pohjalaisen talotehtaan, Alavieskassa sijaitsevan Vieskan Elementin, valmistama Valokki. Mielenkiintoista nähdä, minkälainen lopputulos oli, kun olin itsekin ollut mukana messuprojektissa suunnittelemassa taloa ja autotallia. Pyöräkatos onneksi oli säilytetty ennallaan! 🙂

Pyöräkatos kohteessa Valokki
Pyöräkatos kohteessa Valokki

Talossa on aika massiivinen tummanharmaa peltikatto, jota on elävöitetty porrastamalla katosten osuudet pääkattoa alemmaksi. Vaalea ja valoisa sisustus yllättää dramaattisen tumman ulkoverhoilun vastakohtana. Tumma linja jatkuu saunassa, jota on kuvailtu messuesitteissä mm. rouheaksi. Saunan seinissä oleva piilutettu musta hirsipaneli oli kyllä hieno ja yhtenäinen alalaude tekee pienempäänkin saunaan lisää tilan tuntua.

Sauna kohteessa Valokki
Sauna kohteessa Valokki

Asuntomessuilla on tavallisesti ollut esillä myös kerrostalokohde. Puukerrostalo Mäihä oli julkisivuiltaan tyylikäs ja maisemaan sopiva. Talotekniikkaan oli kiinnitetty erityistä huomiota ja nyt ei pääse enää muodostamaan alakerran nimitauluun kirjaimista uusia nimiversioita, vaan infotaulukin toimii sähköisesti! 🙂

Messualuetta, taustalla puukerrostalo Mäihä
Messualuetta, taustalla puukerrostalo Mäihä
Mäihä infotaulu
Mäihä infotaulu

Mikä sitten olisi ollut oma suosikkini messukohteista? Sitä on vaikea sanoa. Jokaisessa talossa varmasti löytyy jokin mielenkiintoinen ja miellyttävä asia. Kodit olivat persoonallisia ja kävijöiden kommentteja niistä oli mielenkiintoista kuunnella. Esittelijät saavatkin varmaan monenlaista palautetta messutaloista. Esimerkiksi passiivikivitalojen kosteusturvatalo kuului herättävän epäilyksiä perässäni kävelleen messuvieraan mielessä. Talon eteisessä esiteltiin lämmitysjärjestelmää, ilmakiertoista lattialämmitystä. Vuotojen varalle taloon on asennettu järjestelmä, joka katkaisee vedensyötön automaattisesti. Tällainen talo on ollut aiemmin esillä viime vuoden asuntomessuilla ja siitä kerrotaan tarkemmin mm. tässä Talotekniikka-lehden artikkelissa.

Hauska idea mielestäni oli tehdä passiivikivitalosta perinnetalon näköinen punaisella puu-ulkoverhouksella ja valkoisilla ikkunanpielillä.

Passiivikivitalojen kosteusturvakoti
Passiivikivitalojen kosteusturvakoti

Sisustukseltaan ja pohjaratkaisultaan positiivisesti yllätti Honkatalojen Lumimustikka. Hirsitalot sopivat messualueen pohjalaistunnelmaan ja äänet vaimenivat puutaloon sisään tultaessa. Taloon oli loihdittu rauhallinen tunnelma taustamusiikilla ja sisustuksessa näkyi hieman erikoisempia, bysanttilaishenkisiä yksityiskohtia.

Lumimustikka eteinen
Lumimustikka eteinen
Lumimustikka ruokailuryhmä
Lumimustikka ruokailuryhmä

 

Lumimustikka kylpyamme
Lumimustikka kylpyamme

Kierroksen loppupuolella kävimme vielä Seinäjoen kaupunginteatterin sisustamassa näyttelykohteessa, jossa kuvitteellisesti asui Lainahöyhenissä-kabareemusikaalin päätähti Zaza. Ihastuin kyllä värimaailmaan! Ja kuten Tove Jansson on sanonut: ”Teatteri on tärkein asia maailmassa, sillä siellä näytetään kaikille millaisia he voisivat olla ja millaisia he tahtoisivat olla, vaikka eivät uskalla ja millaisia he ovat”

Zazan olohuone
Zazan olohuone
Zazan puku
Zazan puku

Suunnittelijan työ

Minkälaista on suunnittelijan työ? Mistä suunnittelija saa ideoita malleihin? Miten asiakkaalle piirretään talo?

Ideoita minulle tulee oikeastaan koko ajan ja joka puolelta. Päässäni on saattanut olla jokin mietittävä kohta pohjapiirroksessa ja huomaan siihen sopivan ratkaisun tai painan muuten vain mieleeni mielenkiintoisia yksityiskohtia mistä tahansa näkemästäni rakennuksesta, lehdistä, tv-ohjelmista… Ja yhdistelen niitä sopiviksi kokonaisuuksiksi.

Ensimmäinen talo, jonka luonnostelin ihan muuten vain sai alkunsa siitä, että mietin, minkälaisen muunnelman omasta mummulastani voisi tehdä nykypäivään päivitettynä. Talo on nyt mallistossa nimellä Riihi, koska mummulaa kutsuttiin joskus Riihimäeksi, paikan nimen mukaan, kuten ennen oli tapana. Toisestakin mummulastani minulla on jo versio valmisteilla, mutta valitettavasti piirtäminen on vielä toistaiseksi hitaampaa kuin ideoiden tulviminen päähäni. Joskus olenkin sanonut, että suunnittelutyöstä 1% on inspiraatiota ja 99% perspiraatiota. 🙂 Piirtäminen sisältää paljon rutiininomaisia, millintarkkoja, toistuvia vaiheita, jotka on vain pakko tehdä. Ei voi vain roiskaista ideaa työmies-askin kanteen. Lisäksi on otettava huomioon rakentamismääräykset ja lopuksi aseteltava piirustukset arkille määräysten mukaan. Tulosteita on tehtävä uudelleen ja uudelleen, kun huomaa, että taas on jäänyt jokin piirustustaso tulostumatta, teksti on väärä, savupiippu/ovi/ikkuna puuttuu, EI30-merkintä ei erotu kunnolla, korkeusmerkki on jäänyt väärään paikkaan muutosten jälkeen… Pitäisi joku kerta laskea, montako klikkausta yhden talon piirtäminen vaatii. Joka tapauksessa lopputulos on aina jonkinlainen kompromissi. Välttämättä päässä hyvältä näyttänyt idea ei olekaan sitä paperilla. 😉 Tai ratkaisut vaativat esim. ylä- ja alakerran yhteensovittamista siten, että joistakin ajatuksista on pakko hieman tinkiä. Joskus ne muuttuvat kyllä paremmiksikin, kuin alkuperäinen!

Kun taloa aletaan suunnitella asiakkaan tilauksesta on idean pohjana asiakkaan haastattelu ja usein myös hänen tuomansa oma pohja-/julkisivumalli. Ideoita voidaan yhdistellä useasta mieluisesta vaihtoehdosta. Lähtökohtia ovat mm. tontin kaavamääräykset, tulevan talon koko ja budjetti, makuuhuoneiden lukumäärä ja toiveet huonejärjestyksestä, esim. haluaako kodinhoitohuoneesta käynnin pesutiloihin ja ulos, vai onko se mieluummin erillinen tila, josta ei ole läpikulkua. Suunnittelussa pyritään tekemään talosta käytännöllinen ja toimiva, rakennusmääräykset täyttävä ja asiakkaan toiveiden mukainen. Parasta ja antoisinta työssä onkin, kun pidemmän pohdinnan jälkeen hoksaa jonkin ratkaisun pohjapiirroksessa olleeseen pulmaan ja ratkaisu tuntuu myös asiakkaasta mieluiselta.

Korjausrakentamisen suunnittelussa tärkeimmässä osassa on rakennusfysiikka. Korjaustarve voi lähteä tilojen laajentamisesta, järkeistämisestä tai peruskorjaamisesta. Lopputuloksena ei yleensä tavoitella uutta vastaavaa, vaan vanhaa kunnioittaen pyritään integroimaan uudet halutut asiat rakennukseen. Rakennusfysiikalla tarkoitetaan sitä, ettei uuden rakentamisella pilata vanhaa asentamalla esim. liitoksia niin, että kosteus ja lämpö alkavat siirtymään paikkoihin, mihin ne eivät kuulu. Tärkeää on myös, että taloa huolletaan ja ylläpidetään oikein, jolloin rakennus säilyy paitsi rahalliselta arvoltaan niin myös sisäilman osalta parempana.

Suunnittelijana en halua jyrätä asiakkaan toiveita omilla mielipiteilläni tai arkkitehtoonisilla näkemyksilläni. Jotkut asiat tosin on pakko toteuttaa rakennusfysiikan tai -määräysten mukaan, mutta minulle eniten iloa tuo se, jos olen neuvoillani pystynyt auttamaan rakentajaa säästämään aikaa, vaivaa, rahaa sekä luontoa ja saamaan itselleen mieluisan asunnon.

Witten_Gute-Laune-Haus
Hyvän tuulen talo, Witten, Saksa

 

Kuntoarvio

Kuntoarvio, kuntotutkimus, asuntokaupan kuntotarkastus… Mistä tiedän minkä näistä tarvitsen? Kuka näitä tekee? Kuka on pätevä, keneen voi luottaa, miltä taholta tietoa voi saada puolueettomasti?
Näihin kysymyksiin blogiteksti tältä päivää pyrkii antamaan edes jonkin verran käytännön tietoa. Linkit, joita tekstissä on käytetty, johtavat ei-kaupallisille sivustoille, joilta voi lukea lisää aiheesta.

Kuntotarkastus on näistä kolmesta vaihtoehdosta ”kevyin” menettely. Se suoritetaan yleensä asuntokaupan yhteydessä ja sen voi tehdä kiinteistönvälittäjä tai sitten joku muu myyjän tilaama taho. Varsinaista virallista koulutusta kuntotarkastuksen suorittamiseen ei ole, eikä sen tekemiseen vaadita esim. rakennusinsinöörin pohjakoulutusta tai tietämystä rakennusfysiikasta. Toki hyvä koulutuskaan ei aina takaa käytännön osaamista asioissa. Käytäntöjä on yritetty yhtenäistää tekemällä kuntotarkastukseen sopiva rakennustietosäätiön ohjekortti ja järjestämällä pätevöitymiskoulutuksia.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla koulutuksesta todetaan seuraavaa: ”Asuntokaupan kuntotarkastajan tutkinnon suorittaneilla tarkastajilla (AKK-tarkastaja) on vähintään teknikkotason peruskoulutus sekä laaja alan työkokemus. Tarkastus tehdään ohjeiden mukaisesti. AKK-tarkastajat löytyvät Kiinteistöalan Koulutussäätiön rekisteristä. Muita pätevyystutkinnon suorittaneita ovat kuntoarvioija (PKA) ja pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM). Asuntojen kuntotarkastuksia tekevät myös esim. Keskuskauppakamarin tarkastuksiin hyväksytyt tavarantarkastajat (HTT).”

Erilaisista menetelmistä lyhyesti kertoo alla oleva taulukko rakennustietosäätiön ohjekortista ”Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Tilaajan ohje.”

90-00393K H 90-00393

 

Kuntoarvio suoritetaan rakenteita rikkomatta ja sen tarkoitus on selvittää kiinteistön tämän hetkinen kunto, tarvitaanko kohteeseen mahdollisesti tarkempia kuntotutkimuksia ja tuottaa asiakkaalle määrämuotoinen raportti kiinteistön kunnosta ja mahdollisista ongelmakohdista. Kuntoarvioraportti otsikoidaan yleensä standardisoidun nimikkeistön, esim. Talo 90-nimikkeistön mukaan.

Kuntoarvioon sisältyy useimmiten myös PTS, eli pitkän tähtäimen suunnitelma. Se tarkoittaa, että arvioinnissa käydään läpi eri rakenneosien käyttöikä, milloin ne on tehty, milloin peruskorjattu ja milloin arviolta on seuraava kerta, kun niille kannattaa tehdä jotakin. PTS on taulukkomuotoinen kooste, jossa eri vuosille merkitään tulevat toimenpiteet ja mahdollisesti myös niiden kustannukset. Korjaustoimenpiteet ryhmitellään kiirellisyysjärjestykseen kuntoarvioraportissa.

Mikäli talosta on olemassa käyttö- ja huolto-ohjekirja voidaan sitä käydä läpi ja päivittää tai tarvittaessa laatia talolle huoltokirja, mikäli sitä ei ole olemassa.

Kuntoarviossa käydään läpi myös LVIS, eli lämmitys-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät. Apuvälineinä voidaan käyttää lämpökameraa tai pintakosteusmittaria. Pintakosteusmittarilla voidaan havaita poikkeamia ja miten laajalla alueella niitä on, mutta mikään varsinainen sisäilmaongelmien syiden analysointityökalu pintakosteusmittari ei ole. Pintakosteusmittarilla havaitut poikkeamat kirjataan ylös, jotta myöhemmin voidaan tehdä mahdollisesti tarkempi kuntotutkimus.

Rakennuksen piirustuksista ja taustatiedoista kuntoarvioija saa jo aika hyvän kuvan siitä, minkä tyyppisiä ongelmia talossa voi olla odotettavissa. Lähtötiedoiksi pyydetään yleensä rakennuksen piirustukset, mitä saatavilla on, ja haastatellaan asukkaita heidän mahdollisista havainnoistaan.

Kuntoarvioijan pohjakoulutuksesta ei ole säädetty erityisiä vaatimuksia. Oletuksena on, että henkilöllä, joka näitä alkaa tehdä, on riittävät tiedot ja taidot tehtävän suorittamiseen. Koulutuksia ja kursseja on kuitenkin olemassa ja niitä on mahdollista suorittaa mm. Kiinteistöalan koulutuskeskuksessa (KIINKO). Pätevyyksiä myöntää FISE (Finnish Certifikation). Keväällä 2013 laaditussa opinnäytetyössä ”Henkilöpätevyydet ja -sertifikaatit kuntotutkimuksissa ja korjausrakentamisessa” on erittäin hyvin selvitetty näitä erilaisia koulutustyyppejä.

Alla kyseisestä opinnäytetyöstä otettu taulukko, johon on koottu lyhyesti eri koulutuksia. Näistä kuntoarviointeihin liittyy lähinnä koulutus nro 1. (klikkaamalla saat kuvaa isommaksi)

taulukko1 taulukko1b

 

 

 

 

Vertailun vuoksi laitan tähän alle vielä, mitä kuntoarviointiin liittyviä kursseja rakennusinsinöörin tutkintoon voi esimerkiksi sisällyttää Oulun seudun amk:ssa. Osa kursseista on pakollisia ja osa valinnaisia:

  • Rakennusfysiikka 5 op
  • Rakennusfysiikan sovellukset 6 op
  • Korjausrakentamisen perusteet 3 op
  • Korjausrakentamisen jatkokurssi 6 op
  • Materiaalitekniikka 3 op
  • Rakennusmittausten perusteet 3 op
  • Sisäilmasto 3 op

 

Kuntotutkimukset aloitetaan siinä vaiheessa, kun on syytä tarkastaa jokin osa rakennuksesta tarkemmin. Kuntotutkimuksiin voi liittyä sisäilmaongelmien selvittelyä ja niihin liittyviä näytteiden ottoja. Näytteitä voidaan ottaa ilmasta Andersenin keräimellä, seinistä ja lattiasta poraamalla, tai esim. lattiabetoniin poratussa reiässä voi olla anturi mittaamassa kosteutta pintaa syvemmältä. Näytteet tutkitaan laboratoriossa ja sieltä tulevassa raportissa selvitetään, onko näytteessä niin paljon haitallisia mikrobeja, että niillä olisi vaikutusta asumisterveyteen.
Kuntotutkimuksilla voidaan myös selvittää erilaisten kantavien rakenneosien kestävyyttä. Kuntotutkimuksia tehdään paitsi rakennuksille, myös esimerkiksi silloille, putkistoille ja sähköjärjestelmille.

Elementtirakentaminen

Elementtitalosta tulevat ensimmäisenä mieleen lähiöt, joiden elementtikerrostalot rakennettiin nopeasti 1960- ja 1970-luvulla. Elementtitaloihin muutettiin mielellään esim. keskustojen vanhoista puutaloista, joissa ei tuohon aikaan välttämättä ollut edes suihkua tai sisävessaa.  Useiden elementtikerrostalojen käyttöiäksi arvioitiin rakentaessa vain 30 vuotta. Tuohon aikaan rakennetut elementtitalot ovat kuitenkin vielä käytössä. Energia- ja julkisivuremonteilla talojen käyttöikää ja asumismukavuutta on saatu lisää.

Elementtitalojen rakentaminen Suomessa alkoi kuitenkin paljon varhaisemmassa vaiheessa. Vera Hjeltin puusepäntehtaassa Helsingin Oulunkylässä valmistui tehdasmaisesti tuotettuja puutaloja ensimmäisenä Suomessa ja mahdollisesti ensimmäisten joukossa koko maailmassa.

Puumies 05/2016 kertoo tästä oman aikansa kaikin puolin edistyneestä tehtaasta ja lyhyesti myös sen johtajasta Vera Hjeltistä.

Lisää tietoa puisten tyyppitalojen historiasta voi lukea rakennustiedon julkaisusta ”Halpoja koteja kaikille”.

Talojen muodot ja mallit ovat monipuolistuneet ja saatavilla on elementtitaloja useista eri materiaaleista ja useilla valmiusasteilla. Puuelementeissäkin on useampaa eri tyyppiä: pienelementti, suurelementti ja moduulitalot. Lisäksi kiinnitetään huomiota talojen elinkaareen, eli pyritään tekemään taloista pitkäikäisiä, mutta myös huomioimaan valmistuksen ja myöhemmin purkamisen ympäristövaikutukset. Lisää talopaketin valinnasta saa mm. Rakennustutkimuksen artikkelista.

Valitse mieleisesi materiaalit

Monien ihmisten mielestä luonnonmateriaalit tuntuvat miellyttävimmältä vaihtoehdolta sisustamisessa ja rakentamisessa. Erityisesti kesämökit on perinteisesti valmistettu puusta, luonnon keskelle. Materiaalina puu on miellyttävä myös sen takia, että sen pinta tuntuu lämpimältä, se on miellyttävän tuoksuinen ja sillä on akustisia, ääntä vaimentavia ominaisuuksia.

Muoveja on usein syytetty rakennustan kosteusongelmista. Tosin muitakin mielipiteitä löytyy. Jotkut ovat varmoja siitä, että ”punaraitaa” on syytä käyttää eristeenä joka paikassa ja että ekovilla se vasta homehtuukin. Onkin tärkeää ottaa selvää rakennusmateriaalien ominaisuuksista ja kuinka niitä kutakin käytetään oikein.

Kosteuden tiivistyminen alaohjauspuuhun
Kosteuden tiivistyminen alaohjauspuuhun

Muovilla saadaan aikaan tiivis höyrynsulku, jossa erityistä huomiota tulee kiinnittää saumojen liitoskohtiin ja läpivienteihin. Kivi-/lasivilla vaatii tiiviin höyrynsulun, koska ei materiaalina pysty imemään kosteutta itseensä, vaan mahdollinen kosteus valuu alaspäin ja tiivistyy alaohjauspuun päälle seinän alaosaan. Tiiveys asunnossa on muutenkin tärkeä ominaisuus. Se säästää energiaa ja lisää asumismukavuutta poistaen ikävän vedon tunteen.

Ilmansulkupaperia tai ”älykästä höyrynsulkua” käytetään puukuitueristeen kanssa. Puukuitueriste, esim.sanomalehtikuidusta kierrätystuotteena valmistettu ekovilla, on hygroskooppinen materiaali, joka pystyy varastoimaan ja luovuttamaan kosteutta. Mikäli kyseessä on esim. kesämökki tai varasto, jota pidetään aina välillä kylmillään, on tärkeää käyttää muovin tilalta ilmansulkupaperia. Myös yksiaineinen seinä, kuten hirsiseinä kestää kosteuden- ja lämmönvaihteluita hyvin.

Kivitaloihin, erityisesti betonielementtitaloihin liitetään usein kylmä, jopa ankea mielikuva. Toisia taas miellyttää puhdas ja tasainen kiviseinä kodin sisustuksessa. Sisustusmateriaaleilla voi vaikuttaa viihtyisyyteen ja asunnon ilmeeseen paljonkin. Ikkunat ja niistä näkyvä maisema voivat olla osa sisustusta ja usein terassi tai parveke toimii olohuoneen jatkeena mahdollistaen asunnon monipuolisemman käytön vuodenaikojen mukaan joko kukkien kasvatukseen, yrttien viljelyyn tai ihan vain istuskelemiseen ulkoilmassa.

Rakennusluvan hakeminen

Rakennushanke alkaa useimmiten sopivan tontin valinnalla. Ennen kuin tontille alkaa suunnitella rakennusta on hyvä varmistaa paikkakunnan rakennusvalvonnasta kaavamääräykset. Niissä voidaan määrätä esim. talon kattokaltevuus, väri, kerrosten lukumäärä ja pinta-alat.

Tonttia valitessa on usein jo mielessä minkälainen talo tontille sopisi. Huomioidaan ilmansuunnat, näköalat ja mitä toimintoja tontille tulee. Heti tontin valinnan jälkeen on hyvä olla yhteydessä suunnittelijaan ja käydä hänen kanssaan paikan päällä. Suunnittelijalta voi saada vielä jonkin uuden ajatuksen, mitä kannattaa talon sijoittelussa ja pohjapiirustuksessa ottaa huomioon. Suunnitteluun kannattaa varata tarpeeksi aikaa. Talosta voi teettää useammat luonnokset ja miettiä kaikki asiat mahdollisimman valmiiksi. Se säästää aikaa ja kustannuksia rakentamisvaiheessa.

Kun piirustukset ovat valmiit, haetaan rakennuslupaa. Hakukäytännöt vaihtelevat hieman paikkakunnittain. Yleisesti ottaen kuitenkin aina tarvitaan vähintään asemapiirros, pohjapiirros, julkisivut ja yleisleikkaus sekä hankkeen vaativuuden mukaan sopiva pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Omakotitalohankkeessa se voi olla joko rakennusinsinööri, rakennusmestari tai arkkitehti.