Artikkelit

Top 3 rakennukset Helsingissä

Helsinki on täynnä toinen toistaan upeampia sekä arkkitehtonisesti että rakennusteknisesti mielenkiintoisia kohteita.

Tähän listaan vierailuvinkiksi vain muutaman, eli niitä, joissa olen tässä lähiaikoina ise päässyt käymään ja nostanut katseeni välillä esillä olleista tauluista tai muista taideteoksista kattorakenteisiin 🙂

  1. SINEBRYCHOFFIN MUSEO

Museo sijaitsee lähellä Hietalahden toria, osoitteessa Bulevardi 40. Talo on valmistunut vuonna 1842 Suomen suuriruhtinaskunnan aikoihin. Kiviset sisätilat ja hiljainen museotunnelma luovat jopa hieman kirkkomaista vaikutelmaa. Toisessa kerroksessa sijaitsee Sinebrychoffin perheen kotimuseo. Itselleni kotimuseo sana tuo mieleen hieman eri näköisen paikan kuin tässä tapauksessa 🙂 Sisustusta voisi luonnehtia jopa Madventures-sarjasta lainatulla sanalla: överi.

kotimuseo

Jos käyt Sinebrykoffin museossa, kannattaa tutustua tänä kesänä myös kellarikerroksessa olevaan valokuvanäyttelyyn. Rakennusteknisesti kellarissa kiinnostivat sen holvikaarityyliset kantavat rakenteet. Samoja rakenteita näkee muissakin erittäin vanhojen rakennusten kellareissa.

 

2. KIASMA

Modernin taiteen museo, joka sijaitsee niin lähellä rautatieasemaa, että jopa minä voin löytää sinne eksymättä…

Aulasta kolmeen ylempään kerrokseen lähtevät kaarevat betoniseinäiset portaat herättävät heti mielikuvituksen liikkeelle. Koko rakennuksen arkkitehtuuri sopii sisätiloiltaan hyvin modernin taiteen esittelyyn ja silti ulkopuolelta Kiasma istuu kuitenkin vanhempien arvotalojen joukkoon.

kiasma

 

3. PÄÄRAUTATIEASEMA

1909 valmistunut rakennus, jossa tällä hetkellä mielenkiintoista on sen tulevaisuus. Rakennus muutetaan entisistä vr:n toimistotiloista hotelliksi. Tarkoituksena on säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa arkkitehtuuria ihan jopa Eliel Saarisen suunnittelemia huonekaluja myöten.

helsingin päärautatieasema

Tässäpä siis ihan vain pari mielenkiintoista kohdetta ensi alkuun. Ihan täysin ei ammattitaudista eli rakennusten tarkkailemisesta pääse lomallakaan eroon, mutta onneksi tällaisilla reissulla ei tarvitse miettiä ja suunnitella itse, vaan ihailla muiden aikaansaannoksia 🙂

Miten pohjapiirros piirretään?

Miten pohjapiirros piirretään?

Olet selaillut talotehtaiden malleja ja löytänyt hyviä ideoita. Mikään malli ei kuitenkaan sellaisenaan ole mieluinen. Tonttiakaan ei vielä ole hankittuna, joten lupakuvia ei kannata teettää. Haluaisit kuitenkin jo palavasti päästä suunnittelemaan omaa kotia. Joko kaukaisena haaveena tai vähän ennakkoon. Miten pääsisi luonnostelussa alkuun?

Ensiksi kannattaa miettiä minkä kokoisen talosta haluaa. Onko 3mh+k+ph+s sopiva, vai halutaanko vielä esim. takkahuone, kodinhoitohuone tai varastotilaa. Talotehtaiden esitteistä voi katsella sopivia huonekokoja. Liian pieniksi huoneita ei kannata lähteä luonnostelemaan.

Pohjapiirroksen voi piirtää käsin tai jollakin netistä löytyvällä ilmaisohjelmalla. Ilmaisohjelmissa ei useinkaan ole valmiina mitään huonekaluja tms, joten niiden koot joudut tarkistamaan muualta. Peruskaappi on kokoa 60×60 cm. Käsin piirtäessä voit tehdä itsellesi ”piirustusobjekteja”. Piirrä viivottimen avulla läpi vaikkapa talokirjan sivuilta huonekaluja ja leikkaa ne irti paperista. Näin voit siirrellä niitä luonnoksesi päällä eri kohtiin.

Tee talosi pohjasta aluksi suorakaiteen muotoinen ja lisää mahdolliset erkkerit vasta sitten, kun huoneet ovat suurin piirtein halutuilla paikoilla. Peruspohja voisi olla esim. 9×12 metrin kokoinen. Talo piirretään sisämittojen mukaan. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla siis vielä tiedossa minkä paksuiset ulkoseinät taloon tulee.

Muista sijoittaa jokaiseen huoneeseen myös ovi. Oven koko on 90 – 100 cm. Sijoittele ensin vaikka huoneiden tunnukset paikolleen siihen järjestykseen kuin haluaisit niiden tulevan. Esimerkiksi talon oikeaan reunaan khh, sen yläpuolelle ph ja s. Näin pääset pikkuhiljaa alkuun huoneiden sijoittelussa.

Joskus pohjapiirroksen teko, kuten muukin työ tuntuu jäävän jumiin. Silloin kannattaa pitää tauko ja mahdollisesti aloittaa kokonaan uudelleen, uusilla ajatuksilla. Jostain pinttyneestä ideasta ei kannata pitää liian tiukasti kiinni, jos huomaa, että se ei käytännössä toimikaan. Jonkin verran pitää olla valmis tekemään kompromisseja, ettei kokonaiseuudesta tule kummallinen tai epäkäytännöllinen.

Hauskoja luonnosteluhetkiä! 🙂

Piharakennuksen rakentaminen

Kevätaurinko paistaa ja mieli on täynnä suunnitelmia, mitä ensi kesänä omalle pihalle laitettaisiin. Pihasauna? Liiteri? Pergola? Vaja?

Rakennusluvan hakemista piharakennukselle ei kannata pelätä. Yleensä kaupunkien keskustoissa kaava sallii yhden tai kahden piharakennuksen rakentamisen ja alle 7m2 rakennuksen tekemisen ilman rakennuslupaa. Kaava-alueen ulkopuolella koko voi olla suurempi. Asian voi varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta.

Sauna tarvitsee aina rakennusluvan, tulipalovaaran takia. Palomääräyksissä pitää huomioida etäisyydet omalla tontilla oleviin rakennuksiin ja tontin rajoihin. EI30 palomääräys tarkoittaa, että seinän pitää kestää paloa 30 minuutin ajan. Normaali talon ulkoseinä, jossa ei ole ikkunoita, täyttää yleensä tämän vaatimuksen. Mikäli pihasaunaan ei tule juoksevaa vettä, riittää harmaan veden suodatukseen yleensä kivisilmä.

Piharakennukset ovat siitä mukavia, että niissä voi päästää mielikuvituksensa valloilleen. Kesäkeittiö voi olla pelkistetyn linjakas tai kokonaiseksi vierasmajaksi sisustettu pienoiskesämökki.

pergola

Piharakennuksen perustusten ja rakenteiden suunnittelussa voi käyttää maalaisjärkeä. Puuliiteri tai leikkimökki pysyy paikallaan jalasmökkinä, mutta laaja, kevyt katos ottaa helposti tuulta alleen ja tarvitsee paremman kiinnityksen maahan.

Netistä löytyy paljon tietoa tee se itse-rakentamisesta ja usein on hankala poimia hyvä ja oleellinen tieto kaikesta tarjolla olevasta. Puolueetonta tietoa on esimerkiksi puuinfon sivuilla. Sieltä löytyvät mm. nämä ohjeet vajan tekemiseen.

 

 

 

 

Autotalli halvalla

Autotalli hinta

Lehtimainoksen otsikko houkuttelee tilaamaan autotallin. Kuvassa saattaa näkyä mieluinen malli juuri sellaisesta tallista kuin sinä tarvitset.  Hintakin näyttää kukkarollesi sopivalta. Toki huomaat, että siinä yläpuolella lukee pienellä tekstillä: alkaen… Mutta aivosi ovat jo alkaneet tehdä ostopäätöstä ja näet itsesi kylmänä talviaamuna käynnistämässä autoasi lämpimästä tallista…

Kannattaa kuitenkin ehkä avata mainoksen sivu ennen kuin innostuu liikaa. Saattaa olla, että alkaen-hintaan tulee yksi numero lisää. Toki muitakin markkinointikeinoja on, eivätkä kaikki suinkaan ole niin räikeitä kuin tässä esimerkissä. Toimitussisältö on yleensä ilmoitettu rehellisesti, sitä pitää vain osata lukea.

Perustukset eivät yleensä kuulu pakettiin, koska niitä ei voi kenenkään tontille tuoda rahtikuljetuksena, vaan ne tehdään paikan päällä. Perustuksiin tarvitaan suunnitelmat, ainekset ja tekijät. Perustussuunnitelma tai asemapiirustus eivät yleensä kuulu toimitussisältöön.

Piharakennuksille vaaditaan myös rakennuslupa, jos niiden koko on yli 7 m2 taajama-alueella. Luvan hinta vaihtelee paikkakunnittain. Yleensä se on noin 200 euroa. Lisäksi hankkeelle tarvitaan pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Näiden hintoja ei tallin toimittaja voi etukäteen tietää, vaan ne jäävät asiakkaan hankittavaksi. Yleensä kustannus on melko pieni suhteessa koko projektin hintaan, joten siitä ei kannata masentua!

Jos olet harkitsemassa eri pakettien välillä, etkä ole oikein varma, mitä toimitus pitää sisällään ja mitä joudut lisäksi hankkimaan itse, niin kannattaa kysyä ammattilaiselta. Esimerkiksi hankkeen pääsuunnittelija tai vastaava työnjohtajaja käy aika nopeasti tarjoukset läpi ja saat varmuuden siitä, että olet tilaamassa sitä, mitä halusitkin. Olipa hankkeesi sitten pienempi tai suurempi,voit myös ottaa yhteyttä Arksonin konsultointiin.

Pohjapiirustuksen mitoitus

Suunnittelijan päässä on yleensä monta mittaa ja numeroa, kun taloa piirretään. Tässä tekstissä muutamia niistä 🙂

Taloa aletaan suunnittelemaan yleensä sisämitoilla. Näin huoneiden koot ja talon kerrosala pysyvät samana ulkoseinän paksuudesta riippumatta.

Asuinhuoneen minimikoko on 7 m². Huoneessa tulee olla ikkuna, jossa valoaukon pinta-ala on vähintään 10% huoneen pinta-alasta. Silloin huone on tarpeeksi viihtyisä, jotta sitä voi käyttää esim. yhden henkilön makuuhuoneena.

Esteettömyysmääräysten mukaan talossa tulee pystyä liikkumaan myös pyörätuolilla tai rollaattorilla. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että ainakin yhteen vessaan tai pesuhuoneeseen, jossa on pönttö, tulee piirtää invaympyrä. Ympyrä on halkaisijaltaan 1500 mm eikä se saa mennä esimerkiksi wc-pöntön säiliön päältä, vaan se tarkoittaa tilaa, jossa pyörätuolilla liikkuvan tulee todellisuudessa pystyä kääntymään. Invaympyrä piirretään yleensä myös eteiseen ja tarvittaessa muihinkin huoneisiin.

kylppari

Wc-tiloissa olisi hyvä jättää pöntön eteen 60 cm tilaa ja huomioida ettei pönttö tule oviaukon eteen.

Makuuhuoneessa parisängylle jätetään tilaa molemmin puolin, että sängyn pystyy petaamaan. Kapeamman sängyn voi piirtää myös seinään kiinni.

Ovi- ja ikkuna-aukoissa huomioidaan karmin vaatima tila. Toki on myös erikoisikkunoita, joihin karmia ei laiteta, mutta nämä ovat poikkeuksia.

Kulkureittien leveyden tulisi olla vähintään 900 mm ja jos ajatellaan että kyseisessä kohdassa pitäisi kahden ihmisen mahtua ohittamaan toisensa, tulisi leveyden olla vähintään 1200 mm.

Portaiden suunnittelussa on omat määräyksensä nousulle ja etenemälle. Yleensä nousu on noin 19 cm ja etenemä, eli portaan syvyys 25 cm. Portaat vievät pohjapiirroksesta melko ison tilan, mikä on hyvä ottaa suunnitelmissa huomioon.

portaat

Korjausrakentamisessa joitakin määräyksiä sovelletaan sen mukaan, miten ne järkevästi taloon sopivat ja mitkä ovat asukkaiden tarpeet. Asukkaiden turvalliset ja terveelliset olosuhteet tulee siinäkin tietysti huomioida.

Kaiken kaikkiaan pieneenkin tilaan voidaan saada toimiva asunto, silloin pitää vain tarkoin miettiä, mitä tarvitaan ja mitä voidaan jättää pois. Useinkin asuessa huomaa, että joku suunnitteluvaiheessa arveluttanut seikka onkin ihan toimiva ja taloahan voi aina sisustaa uusiksi, kun saa uusia ideoita ja trendit vaihtuvat.

Piirustusmerkinnät

Olet saanut käsiisi tulevan kotisi ensimmäiset pohjapiirrokset! Piirustukset ovat täynnä erilaisia tekstejä ja viivoja… Mitä niistä pitäisi huomioida ja mitä ne tarkoittavat?

pohjapiirros

Teknisessä piirtämisessä käytetään yleensä kolmenlaisia viivatyyppejä: yhtenäinen viiva, katkoviiva ja pistekatkoviiva.

viivatyypit

Yhtenäisellä viivalla piirretään katselutasossa olevat esineet ja asiat. Katkoviivalla katselutason alapuolella olevat asiat. Ylimmässä kuvassa uuni on keittiössä pöytätason alla ja on siksi piirretty katkoviivalla.

Pistekatkoviivalla piirretään katselutason yläpuolella olevat asiat. Esimerkiksi yläkaapit, ja räystäslinjat talon ulkopuolella.

Ikkunoiden ja ulko-ovien koot ja tyypit merkitään pohjapiirrokseen moduulimittoina, eli desimetreinä. Ulko-ovi on yllä olevassa piirustuksessa 10×23-kokoinen, eli metrin leveä ja 2,3 metriä korkea. Ikkunat ovat malliltaan A-ikkunoita, eli niissä ei ole tuuletusikkunaa. Ikkunoiden malleista löytyy tarkempaa tietoa esim. ikkunawiki-sivuilta.

Yleensä talon pohjaan ja asemapiirrokseen merkitään talon korkeustietoja. Mikäli tontin oikea korko, eli korkeus merenpinnasta, on tiedossa, käytetään sitä. Muussa tapauksessa merkitään yleensä ensimmäisen kerroksen lattia korkomerkillä ±0.00 ja muut korot suhteessa siihen. Etenkin, jos tontilla on suuria korkeuseroja, on tärkeää suunnitteluvaiheessa huomioida, miten talo parhaiten sijoittuu tontille ja mitkä ovat olemassa olevien ja tulevien maanpintojen korot.

asemapiirros-nurkkakorot
Korkomerkintöjä asemapiirroksessa

 

Tarvittaessa korkeuseroja ja tontin muotoiluja täsmennetään asemapiirroksen lisäksi vielä julkisivukuvissa:

korkoja-julkisivukuvassa

Muita tärkeitä merkintöjä pohjapiirroksessa ovat paloturvallisuuteen liittyvät merkinnät. Pohjapiirroksessa voidaan esittää palovarointinten lukumäärä (yksi jokaista alkavaa 60m2 kohden) ja suositellut paikat (makuuhuoneissa ja poistumisteiden läheisyydessä). Mikäli on tarpeen rakentaa osastoiva seinä, esim. asunnon ja autokatoksen väliin, se merkitään pohjapiirrokseen EI30-tekstillä ja kolmipistekatkoviivalla.

ei30

EI30 tarkoittaa, että kyseinen seinä on eristävyydeltään ja tiiveydeltään sellainen, että se kestää tulipaloa 30 minuuttia. Usein merkintään liitetään vielä teksti ”vesikattoon saakka”, joka tarkoittaa, että myös ristikko täytyy verhota tuplakipsilevyllä, ettei palo pääse leviämään välikatolla.

Muita merkintöjä, joita pohjapiirroksessa usein näkyy ovat:

laitteita

Portaissa näkyvät merkinnät n=nousu, e=etenemä ja a=askelmien lukumäärä. Yleisin portaiden nousu, eli askelman korkeus on 19 cm ja etenemä, eli askelman syvyys 25 cm.

portaiden-tekstit

Kuvassa olevissa portaissa osa on piirretty yhtenäisellä viivalla, osa pistekatkoviivalla. Pistekatkoviivalla piirretty osa on sen verran korkealla, että sen alta mahtuu kulkemaan tai sinne voidaan sijoittaa ovi.

Sähkö- ja LVI-piirustuksissa on sitten omat merkintänsä, joita en tässä artikkelissa käsittele. Jospa näillä pääsisi alkuun 🙂 Ja muista kysyä suunnittelijalta, jos jokin asia askarruttaa!

 

Lämpöä harakoille?

Lumi ja pakkanen asettavat Suomeen rakennetuille taloille paljon vaatimuksia. Paitsi rakenteiden kestävyys, myös eristeiden paksuus ja ulkovaipan tiiveys on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

Talon katon kautta ulos pääsevä lämpö on kiinnostanut perinteisesti harakoita, jotka ovat tulleet katoille lämmittelemään jalkojaan. Nykyään niitä näkee siinä puuhassa enää harvemmin. Jääpuikkoja ei myöskään näe roikkumassa räystäiltä kuin keväisin, auringon sulattaessa lunta katoilta.

jaapuikot

Uusissa taloissa jääpuikkoja muodostuu vähemmän, kun yläpohjissa on paksummasti eristettä. Yllä olevassa kuvassa ikkunoista vuotaa lämpöä ilmeisen paljon ja ikkunalaudoille kertynyt lumi sulaa puikoiksi.

Varsinkin alkutalvesta kylmyys tuntuu varsin epämiellyttävältä. Kietoudutaan villavaatteisiin, lisätään lämpöä ja poltetaan takassa tulta, jos mahdollista.  Mistä sitten tietää onko sisällä liian kylmä vai ei? Yksi mahdollisuus asian teoreettiseen selvittämiseen on asumisterveysohje.

asumislampo

Palelemisen ja vedon tunteen kokeminen on kuitenkin aina yksilöllistä. Samassa huoneessa toiselle riittää t-paita, toinen aivastelee pitkähihaisessa. Asunnon ja työpaikan sisälämpötila onkin aina jonkinlainen kompromissi ja yleensä asumisterveysohjeen arvoja pidetään riittävinä. Hyvänä keinona viihtyvyyden lisäämiseksi takkatulen ohella ovat myös ilmalämpöpumput ja erilaiset lisälämpöpatterit.

Suunnittelussa vedon tunteen epämiellyttävyyttä yritetään vähentää esim. sijoittamalla sängyt siten, etteivät ne ole isojen ikkunoiden edessä tai ilmanvaihdon tuloilmalaite ei puhalla kylmää toimistotyöntekijän niskaan. Siksi pohjapiirroksessa on hyvä esittää huonekalujen paikat, vaikka ne siirrettäviä ovatkin.

 

Yritystalon saneeraus

Kesällä 2016 Arkson sai mielenkiintoisen projektin suunniteltavakseen. Lämmittämättömänä varastotilana toiminut n. 1600 neliömetrin suuruinen halli muutettaisiin Oulaisissa toimintansa aloittavan yrityksen tuotantotiloiksi. Tilat pitäisi eristää, tehdä niihin tulo- ja poistoilmanvaihto, toimistotilat ja sosiaalitilat.

Projekti aloitettiin eristyksen suunnittelulla. Halli on teräsrunkoinen ja seinät ovat betonielementeistä. Katto on huopaverhoiltu teräsristikkorakenteinen ja kattoa reunustaa 60º kulmassa oleva ikkunarivistö. Lattia on pintakäsitelty imubetonilaatta. Kovin paljon tietoa vanhoista rakenteista ei ollut saatavilla, kun suunnittelun alkaessa heinäkuussa kaupungin tekninen toimisto oli suljettuna eikä vanhoista piirustuksista ollut käytettävissä kuin pohja.

Kävimme paikan päällä mittaamassa hallin kantavien pilarien paikat ja koot sekä laskemassa ikkunat. Uusittavia ikkunoita hallissa oli yhteensä 139 kappaletta. Vanhat ikkunat uusitaan lämpölasi-ikkunoiksi ja samalla tiiveyttä parannetaan.

Seinien eristyksessä pohdittiin muutamia eri vaihtoehtoja. Yksi tapa, millä tällaisia hankkeita on toteutettu on uretaaniruiskutus. Seinien vierellä hallissa kulkivat kantavat pilarit, joten ruiskutuksen jälkeen olisi joka tapauksessa täytynyt seinä pinnoittaa näiden pilarien sisäpintaa pitkin. Seinien eristämisessä päädyttiin lopulta peltipintaisiin uretaanielementteihin, joilla saatiin pinnasta samalla siistin näköinen.

varastotilaa
Varastohalli ennen eristystä

Halli on suunniteltu vuonna 1982 ja suunnittelijana on toiminut Arkkitehtitoimisto Klemolat & Co, joka toimi Oulaisissa tuohon aikaan. Rakennuksen arkkitehtuuria haluttiin noudattaa mahdollisimman paljon alkuperäisen mukaan ja säilyttää joka suunnalta viistetyt nurkat, valoa tuovat ikkunarivistöt hallin yläosassa, nurkissa ja ikkunanpielissä sekä tiililaatalla verhoillut julkisivut. Seinän ylä- ja alareunoihin asennettiin mahdollisimman huomaamattomat tuuletusputket betonielementin ja uretaanielementin välisestä tuuletustilasta ulos.

halli-ulkoapain-ennen-remonttia

Seinän yläreunan ja ikkunan liitoskohta oli kriittisimpiä kohtia ulkovaipan eristyksessä. Ikkunaelementit sijaitsevat rungon ulkopuolella teräksisen kehikon varassa. Ikkunat päätettiin uusia ulkokautta laittamalla vanhojen elementtien tapaan uudet teräskehikkoon kiinni. Koneellisella ilmanvaihdolla ja ikkunanpielien tiivistyksen huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella huolehditaan siitä, etteivät ikkunat pääse huurtumaan eikä vesi kondensoitumaan niihin ja pahimmassa tapauksessa seinän väliin.

seinan-ja-ikkunan-liitos-ennen-eristysta
Seinän yläosan ja kattoristikon liitos

Kun pääsimme rakennusluvan hakuvaiheeseen asti, saimme kuulla, että kaavamääräykset tämän kyseisen korttelin osalla ovat sellaiset, ettei siihen saisi perustaa teollisuustiloja ilman poikkeuslupaa. Poikkeamislupaa varten tarvittiin myös samalla tontilla sijaitsevan päiväkodin osalta naapurin kuuleminen ja selvitys siitä, kuinka monta desibeliä ja minkälaista melua tehdas tulee tuottamaan. Särmäyskoneiden valmistajalta saimme tiedoksi, että yhden levytyöstökeskuksen maksimidesibelitaso on 110 dB ja niitä tulisi tilaan yhteensä kolme kappaletta. Kun desibelimittarilla tarkastettiin särmäyskoneen normaalisti tuottamaa ääntä, oli se noin 70 desibelin luokkaa. Laskelmat tehtiin kuitenkin suurimman mahdollisen desibelimäärän mukaan. Äänimäärä ei ylittänyt sallittuja arvoja ja laskelmat, selvitys toiminnasta, naapurin kuuleminen ja suunnitelmapiirustukset liitettiin poikkeamislupahakemukseen kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Hakemus pääsikin heti seuraavaan mahdolliseen kokoukseen ja päätös saatiin nopeasti. Iloksemme se oli myönteinen, joten projektia päästäisiin jatkamaan, kun päätös olisi valitusajan jälkeen lain voimainen.

Tarvitsenko hankkeelleni rakennusluvan?

Kaikkein helpointa on soittaa paikalliseen rakennusvalvontavirastoon ja kysyä. Useat kunnat kuuluvat nykyään myös netissä toimivaan Lupapiste-palveluun. Sitä kautta voi jättää viranomaiselle neuvontapyynnön tai itse alustavasti katsoa tarvitaanko lupaa.

lupapiste

Yleensä lupa tarvitaan asemakaava-alueella yli 7m2 kokoisille pysyville rakennuksille. Kaava-alueen ulkopuolella voi olla sallittua rakentaa 30 m2 kokoinen kylmä piharakennus ilmoitusmenettelyllä.

Mitä eroa sitten on rakennusluvalla, toimenpideluvalla, ilmoituksella? Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta ja se tarvitaan kaikkeen uudisrakentamiseen sekä isompiin peruskorjaushankkeisiin. Toimenpidelupa on hieman kevyempi menettely, joskin siihen tarvitaan myös liitteeksi tarvittavat piirustukset ja hankkeelle pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Toimenpideluvalla rakennetaan esim: mastot, linjasaneeraukset, mainoslaitteet ja julkisivumuutokset. Toimenpidelupa on voimassa 3 vuotta.
Toimenpidemoitus rakennusvalvontaan tehdään esim: maalämpökaivosta, aidasta tai grillikatoksesta. Käytännöt saattavat vaihdella hieman kuntakohtaisesti ja riippuen siitä minkälaiset kaavamääräykset tontilla on.

lupapiste2

Sitten on vielä suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa. Suunnittelutarveratkaisu tehdään alueille, joilla ei ole vielä valmista kaavaa. Asiaa käsittelee yleensä rakennusvalvontaviranomaisen lisäksi ympäristölautakunta. Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan asiasta seuraavaa: ”Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan sellaista aluetta, jolla jo tapahtuneen rakentamisen tai alueen muiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Rakentaminen voi lisäksi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa.” Luvan saaminen voi kestää hieman normaalia kauemmin, riippuen siitä kuinka usein lautakunta kokoontuu. Luvan hakumenettelyssä asiakkaan kannalta ei ole suurta eroa, ainoastaan hakemus tehdään eri lomakkeelle. Joskus voidaan tarvita tarkempia selvityksiä tulevasta toiminnasta, jos rakennetaan tiloja vaikkapa yritykselle.
Poikkeamispäätös tehdään yleensä kaupunginhallituksen tai teknisen lautakunnan kokouksessa. Asian esittelee rakennustarkastaja. Poikkeaminen tarkoittaa siis kaavasta poikkeamista. Voidaan haluta rakentaa enemmän neliöitä kuin tontille on sallittua rakentaa, rakentamisalueen ulkopuolelle (esim. lähemmäs rantaa) tai toiminta voi olla kaavassa asetetusta alueelle suunnitellusta toiminnasta poikkeavaa. Pienet poikkeukset myöntää oma kunta, isommat käsitellään ELYssä.

Kun rakennukselle on haettu lupa ja se on rakennettu, se merkitään erilaisiin rekistereihin. Suomessa ylläpidetään kiinteistötietojärjestelmää, väestötietojärjestelmää ja erilaisia karttapalveluja. Kaikki rakennukset, tontit ja niiden asukkaat ja omistajien tiedot ovat löydettävissä tietojärjestelmistä. Kenellä tahansa ei ole niihin pääsyä, vaan ainoastaan työtehtävissä tietoja tarvitsevat saavat tunnukset niihin. Suomessa on totuttu siihen, että tieto on löydettävissä ja saatavilla helposti, mutta jos rakennuksista ja hankkeista ei ilmoiteltaisi yhtään minnekään jäisivät tiedot pikkuhiljaa pois rekistereistä ja niiden hallinta tulisi melkoisen hankalaksi ja sitä kautta kalliiksikin.

helsinkikartta