Energiamääräykset 2018 – Mikä muuttui?

energiatodistus 2018

Energiatodistus on tarkoitettu eri rakennusten energiatehokkuuden vertailuun. Vuoden 2018 alusta energiatodistuksen ulkonäkö muuttui hieman ja tehokkuutta osoittavan kirjaimen perään tuli alaindeksi 2018. Energiatodistus laaditaan uudisrakentamisessa rakennusluvan hakemisen yhteydessä ja vanhoille rakennuksille se on esitettävä niiden myynnin ja vuokrauksen yhteydessä.

Vuoden 2018 alusta tulivat voimaan uudet rakentamista koskevat asetukset. Energiatehokkuutta koskevat asetukset löytyvät tämän linkin takaa ympäristöministeriön sivuilta.

Jatkossa uusi rakennus voi saada energiatodistuksessa A-luokituksen aiempaa kustannustehokkaammin. Lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset täyttävä uusi rakennus sijoittuu jatkossa lähtökohtaisesti B-luokkaan, aiemman C-luokan sijaan.

Energiamuodoille on asetettu erilaisia kertoimia sen mukaan, kuinka ympäristöystävällisiä ne ovat. Sähkön kerroin on aiemmin ollut 1.7 ja uudessa asetuksessa kerrointa on laskettu 1.2:een. Sähkön käytöstä ei siis enää ”rangaista” niin paljon kuin aiemmin, koska sähköäkin voi tuottaa uusiutuvalla energialla.

Energiatehokkuuden luokitteluasteikot muuttuivat jonkin verran. Luokitteluasteikko on erilainen riippuen rakennuksen tyypistä. Käyttötarkoitusluokkia ovat mm. erilliset pientalot, liikenteen rakennukset tai toimistorakennukset.

Rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaisesti laskettu E-luku ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

energiatodistus

Muita energiatehokkuuteen vaikuttavia asioita ovat seinien, katon ja alapohjan eristepaksuudet ja niistä saatavat U-arvot sekä vaipan ilmanpitävyys. Eli talo ei saa vuotaa nurkista tai ikkunanpielistä. Ilmanpitävyyttä voidaan tutkia tekemällä taloon tiiviysmittaus. Uudistaloissa käytetään ilmanvuotolukuna arvoa 4, jos mittausta ei ole tehty. Mittauksissa taloihin on kuitenkin saatu ilmanvuotoluvuksi jopa alle 1. Uudet talot ovat yleensä hyvin tiiviiksi rakennettuja. Ilmanvuotoluku q50 siis tarkoittaa kuinka monta kuutiota ilmaa (m3) vuotaa yhden ulkovaipan neliön (m2) läpi tunnissa, kun paine-ero on 50 pascalia.

Lämmitysmuodon lisäksi talon energiatehokkuuteen vaikuttaa paljon ilmanvaihto ja sen hyötysuhde. Vuoden 2018 vertailuarvoissa lämmöntalteenoton hyötysuhde on 55% ja ominaissähköteho, eli SFP-luku 1,8. SFP-luvulla mitataan miten paljon sähkötehoa rakennuksen ilmanvaihto tarvitsee, eli mitä pienempi luku, sen parempi.

Lisää tietoja energiatodistuksesta löytyy mm. Motivan sivuilta.