Omakotitalon rakennesuunnittelu

Kun talon lupakuvat ovat valmiit ja useimmiten lupakin haettu, on aika tehdä rakennepiirustukset. Luonnosteluvaiheessa talo piirretään yleensä sisämitoilla. Silloin ei ole väliä tulevalla seinäpaksuudella: huoneiden koko ja talon rakennusoikeudellinen kerrosala pysyvät samana.

Tontille tehdyn pohjatutkimuksen perusteella valitaan perustamistapa. Normaali antura- ja sokkeliperustus sopii hyvin kantavalle maaperälle. Pehmeämmälle maalle voidaan käyttää esimerkiksi paaluperustusta.

Perustusleikkauskuvasta selviää minkälaista perustamistapaa aiotaan käyttää ja miten perustus sijoittuu suhteessa ulkoseinään. Leikkauskuvassa esitetään myös mm. perustusten raudoitus.

perustusleikkaus

Perustusten mittapiirustuksessa kuvataan perustus ”ylhäältä päin” ja annetaan sen tarkat mitat. Mittatarkkuus on erityisen tärkeää, jos talo rakennetaan elementeistä. Seinälementtien on sovittava millilleen perustusten päälle, kun ne tuodaan tontille. Tähän piirustukseen merkitään myös ulkoterassien ja katosten pilarit.

perustusmitat

Mittapohjaan merkitään väliseinien paikat ja usein myös savuhormin sijainti. Väliseinien mitat esitetään ”jatkuvana mitoituksena”, eli uusi mitta alkaa aina siitä, mihin vanha päättyy. Näin väliseinien paksuus ei vaikuta tähän mitoitukseen. Tähän kuvaan voidaan merkitä näkyviin myös seinän runkotolppien paikat.

Rakennukset mitoitetaan yleensä moduulimittaan. Se tarkoittaa, että kaikki mitat ovat mielellään jaollisia kolmella. Harkot ovat sauman kanssa 300 mm, puiset pystykoolaukset ulkoseiniin laitetaan 600 mm jaolla, kipsilevyt ovat 1200 mm leveitä… Ikkunoiden ja ovien sijainti pyritään mitoittamaan mahdollisuuksien mukaan niin, että se sopisi tähän moduulimittaan.

Rakennepiirustuksia ja detaljikuvia tehdään talosta tarpeen mukaan. Mitä monimuotoisempi talo on, sitä enemmän niitä tarvitaan. Erityisesti huomioidaan pilarien ja palkkien sijoitus, koot ja  kantavuudet.

Kattotasokuvasta selviää mm. kattoristikoiden sijainti. Puiset kattoristikot sijoitetaan yleensä 1200 mm tai 900 mm jaolla. Ristikkojaottelussa otetaan huomioon esimerkiksi savuhormin paikka, ettei kattoristikko tule savupiipun kohdalle.

kattotaso

Kattoristikkokaaviosta selviävät kattoristikon mitat ja muoto sekä kattokaltevuus ja mahdolliset loveukset alapaarteeseen. Varsinaiset kattoristikkopiirustukset ovat erikoissuunnittelua ja tulevat yleensä ristikkotehtailta. Niissä otetaan huomioon ristikon sauvojen veto- ja puristuskuormitukset ja mahdollinen nurjahdustuenta.

Yleisimpiä detaljikuvia on räystäsdetalji. Se on leikkauskuva katon ja seinän liitoskohdasta. Kuvassa näkyvät räystäslaudat, katon materiaalikerrrokset, seinän materiaalikerrokset ja miten katto liittyy seinän yläosaan. Kuvassa esitetään myös tuuletusväli ja yläpohjan eristepaksuus.

räystäsdetalji

Muita rakennekuvia ovat esimerkiksi märkätilojen leikkauskuvat, nurkkadetaljit ja muut seinien liitoskohdat.