Tarvitsenko hankkeelleni rakennusluvan?

Kaikkein helpointa on soittaa paikalliseen rakennusvalvontavirastoon ja kysyä. Useat kunnat kuuluvat nykyään myös netissä toimivaan Lupapiste-palveluun. Sitä kautta voi jättää viranomaiselle neuvontapyynnön tai itse alustavasti katsoa tarvitaanko lupaa.

lupapiste

Yleensä lupa tarvitaan asemakaava-alueella yli 7m2 kokoisille pysyville rakennuksille. Kaava-alueen ulkopuolella voi olla sallittua rakentaa 30 m2 kokoinen kylmä piharakennus ilmoitusmenettelyllä.

Mitä eroa sitten on rakennusluvalla, toimenpideluvalla, ilmoituksella? Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta ja se tarvitaan kaikkeen uudisrakentamiseen sekä isompiin peruskorjaushankkeisiin. Toimenpidelupa on hieman kevyempi menettely, joskin siihen tarvitaan myös liitteeksi tarvittavat piirustukset ja hankkeelle pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Toimenpideluvalla rakennetaan esim: mastot, linjasaneeraukset, mainoslaitteet ja julkisivumuutokset. Toimenpidelupa on voimassa 3 vuotta.
Toimenpidemoitus rakennusvalvontaan tehdään esim: maalämpökaivosta, aidasta tai grillikatoksesta. Käytännöt saattavat vaihdella hieman kuntakohtaisesti ja riippuen siitä minkälaiset kaavamääräykset tontilla on.

lupapiste2

Sitten on vielä suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa. Suunnittelutarveratkaisu tehdään alueille, joilla ei ole vielä valmista kaavaa. Asiaa käsittelee yleensä rakennusvalvontaviranomaisen lisäksi ympäristölautakunta. Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan asiasta seuraavaa: ”Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan sellaista aluetta, jolla jo tapahtuneen rakentamisen tai alueen muiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Rakentaminen voi lisäksi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa.” Luvan saaminen voi kestää hieman normaalia kauemmin, riippuen siitä kuinka usein lautakunta kokoontuu. Luvan hakumenettelyssä asiakkaan kannalta ei ole suurta eroa, ainoastaan hakemus tehdään eri lomakkeelle. Joskus voidaan tarvita tarkempia selvityksiä tulevasta toiminnasta, jos rakennetaan tiloja vaikkapa yritykselle.
Poikkeamispäätös tehdään yleensä kaupunginhallituksen tai teknisen lautakunnan kokouksessa. Asian esittelee rakennustarkastaja. Poikkeaminen tarkoittaa siis kaavasta poikkeamista. Voidaan haluta rakentaa enemmän neliöitä kuin tontille on sallittua rakentaa, rakentamisalueen ulkopuolelle (esim. lähemmäs rantaa) tai toiminta voi olla kaavassa asetetusta alueelle suunnitellusta toiminnasta poikkeavaa. Pienet poikkeukset myöntää oma kunta, isommat käsitellään ELYssä.

Kun rakennukselle on haettu lupa ja se on rakennettu, se merkitään erilaisiin rekistereihin. Suomessa ylläpidetään kiinteistötietojärjestelmää, väestötietojärjestelmää ja erilaisia karttapalveluja. Kaikki rakennukset, tontit ja niiden asukkaat ja omistajien tiedot ovat löydettävissä tietojärjestelmistä. Kenellä tahansa ei ole niihin pääsyä, vaan ainoastaan työtehtävissä tietoja tarvitsevat saavat tunnukset niihin. Suomessa on totuttu siihen, että tieto on löydettävissä ja saatavilla helposti, mutta jos rakennuksista ja hankkeista ei ilmoiteltaisi yhtään minnekään jäisivät tiedot pikkuhiljaa pois rekistereistä ja niiden hallinta tulisi melkoisen hankalaksi ja sitä kautta kalliiksikin.

helsinkikartta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s